YLE Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Tietopalvelu Digitv.fi
Sininen Laulu - Suomen taiteen tarinoita
YLE Teema
Etusivu / Taiteilijat / Kirjallisuus / Aho Juhani
Etusivu
Sarjan esittely
Sarjan osat
Teematarinat
Taiteilijat
Haastatellut
Ajan esineet
Pikkutarinat
Lisätiedot
Tekijät
Palaute

Juhani Aho. Kuva: Wsoy
Aho Juhani

Juhani Ahoa on pidetty erityisesti Suomen kansallisena kirjailijana.

Hänen teoksissaan voi myös huomata kosketuspintoja muihin kulttuureihin. Juhani Aho oli vuoteen 1907 saakka nimeltään Brofeldt. Aho syntyi vuonna 1861 Savossa herännäispappisperheeseen. Hänen isänsä oli tunnettu kirkonmies Theodor Brofeld.

Nuoruusvuodet ja opiskelut

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1880 Juhani Aho aloitti opiskelijaelämän Helsingissä. Aivan kuten muutkin 1880-luvun opiskelijat hänellä oli paljon aikaa harrastuksille, muun muassa ylioppilaspolitiikalle. Opinnot jäivät Aholta kuitenkin kesken ja hän siirtyi toimittajaksi. Ahomaista oli, että hän luetutti tekstejään ystävillään, Järnefeltillä ja Canthilla, sekä teki niistä ensin versioita sanoma- ja aikakauslehtiin. Juhani Aho työskenteli aluksi Uuden Suomettaren toimituksen yhtenä jäsenenä, vuonna 1885 hän toimitti veljensä Pekka Brofeldin kanssa Jyväskylässä Keski-Suomi-lehteä ja vuosina 1887-1889 Kuopiossa Savo-lehteä. Vuonna 1889 Aho oli lehden perustajana suomalaisen puolueen nuorisosiiven äänenkannattaja Päivälehdessä. Aho kirjoitti Päivälehteen toistuvasti samoin kun Päivälehden seuraajaan Helsingin Sanomiin. Aho kuului myös Uuden Kuvalehden toimituskuntaan 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuvuosiin. Kirjallisia virikkeitä Juhani Aho ammensi kenraali Järnefeltin perheeltä ja erityisesti Elisabeth Järnefeltiltä.

Ahon vaellusvuodet

Juhani Ahon tuotannossa noin puolivälissä hän eli ns. vaellusvuosia. Aholle vaellusvuodet olivat sekä henkistä että kirjallista laatua. Aho vuokrasi keväällä 1897 nykyisestä Järvenpäästä Vårbackan talon, johon hän perusti Tuusulanjärven rannan taiteilijasiirtokunnan. Alueella asuivat Ahon lisäksi niin Pekka Halonen, Johan Henrik Erkko, Eero Järnefelt kuin Jean Sibeliuskin. Nämä 14 vuotta, jotka hän vietti Aholassa synnyttivät Ahosta suomalaisen kansalliskirjailijan. Helsingin yliopistossa Aho vihittiin kunniatohtoriksi vuonna 1907.

Lyriikka ei ollut Juhani Aho kirjoitustyyliä ja hän kirjoitti sitä melko vähän. Lyriikan sijasta Aho kehitti suomalaista proosakieltä ja toi siihen todentuntuisuutta sekä impressionistista tyyliä. Juhani Aho on osaltaan, Minna Canthin ja Eino Leinon ohella, vaikuttanut voimakkaasti suomalaiseen kirjallisuuden tyyliin ja ajattelutapaan siitä, kuinka suomea voidaan kirjoittaa. Juhani Ahon kirjailijan ura alkoi humoristisena kansankuvaajana (Rautatie, 1884), hän aloitti kuitenkin pian kirjoittaa enemmän säätyläisten jokapäiväisestä elämästä hyvin realistisia tekstejä (Papin tytär, 1885). Pohjoissavolaisesta murteesta ja säätyläisten kielestä Aho kirjoitti erittäin ilmasuvoimaista ja mielikuvituksekasta tekstiä teoksessaan Papin rouva (1893). Uutta vaihetta Ahon kirjallisuudessa merkitsivät kansallisromanttiset teokset kuten Panu (1897). Juhani Aho kirjoitti myös kymmenen kokoelmaa ns. lastuja, nämä olivat lyhyitä luonnonkuvauksia, henkilökuvia ja tunnelmapaloja, joita hän kirjoitti vuosina 1889-1921 alkaen teoksesta Kuvauksia ja päättyen kalalastukokoelmaan. Huomattava osa Ahon kirjoittamista lastuista julkaistiin ensin lehdissä. Läheskään kaikki lehdissä julkaistut lastut eivät ole mukana kokoelmateoksissa. Määrällisesti lastut ovat merkittävä osa Ahon tuotantoa.

Aho maailmanmatkaajana

Aikansa kosmopoliitti Juhani Aho matkusti Pariisiin vuonna 1889. Matkalla hän halusi perehtyä Emile Zolan naturalismiin sekä Guy de Maupassantin ja Alphonse Daudet´n taiteeseen. Pariisin kokemukset vaikuttivat hänen teokseensa Yksin (1891). Yksin sytytti kirjasodan varsinkin sen loppukohtauksen eroottisen vivahteen takia. Samoille linjoille lähti myös teos Papin rouva vuodelta 1893. Vuonna 1892 Aho teki Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen, Jean Sibeliuksen ja monien muiden taiteilijoiden tapaan vaellusmatkan Karjalaan. Kyseinen Karjalan matka näkyy Ahon teoksissa; muun muassa pakanuuden ja kristinuskon kamppailusta kertoo eepos Panu. Venäjän sortokauden aikaan Aho kirjoitti Suomen kansan syvimpiä tuntoja paperille. Hänen tuona aikana kirjoittamansa lastut ottivat vahvasti kantaa sortokauteen. Näitä julkaistiin kahdessa niteessä (Katajainen kansani, 1899 - 1900). Näiden kirjoittaminen ei ollut täysin turvallista ja Aho pitikin parempana siirtyä Suomen rajojen ulkopuolelle. Vuodet 1903 - 1904 Aho asui perheensä kanssa Italiassa ja Itävallassa. Aho tuli perheensä kanssa takaisin Suomeen vasta tilanteen rauhoituttua ja saikin monia kulttuurin yhteiskunnallisia tehtäviä, muun muassa Suomen Kansallisteatterin jäsenyyden. Töiden takia Aho muutti pääkaupunkiin, jossa eli loppuikänsä. Ahon viimeisien aikojen mestariteoksena pidetään kolmiodraamaa Juha (1911). Viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana Juhani Aho pohdiskeli kirjoissaan aatteita ja moraalia eri näkökulmista. Aho kirjoitti toisen sortokauden ajasta ja kokemuksista näytelmän Tuomio (1907). Tuomio sisältää myös tulenarkaa aikalaisaineistoa, kiistelyä passiivisen vastarinnan ja myöntyvyyslinjan oikeutuksesta. Näytelmä joutui viranomaisten hampaisiin ja se kiellettiin poliittisiin syihin vedoten. Juhani Aho saattaa hyvinkin olla ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija, joka eli kirjoittamisellaan ja vieläpä suhteellisen mukavasti.

Romanttisessa elämässään Juhani Aho kosi Aino Järnefeltiä, mutta Aino kieltäytyi Juhanin kosinnasta. 1890-luvun aikaan Juhani Aho halusi vakiintua. Avioituminen taiteilija Venny Soldanin kanssa 1891 ajoittui aikaan kuin Juhani kiinnostuu kalevalaisuudesta ja herännäisyydestä. Venny Soldanin kanssa Juhani Aholla oli kaksi lasta ja Tilly Soldanin kanssa yksi. Juhani Aho menehtyi vuonna 1921.

Miia Lampinen

Tuotanto/Ura

Teoksia

Rautatie, 1884
Papin tytär, 1885
Papin rouva, 1893
Panu, 1897
Juha, 1911
Rauhan erakko, 1916

Lisätietolinkit

»

Kirjavinkit

Niemi, Juhani: Juhani Aho. SKS 1985.
Aho, Antti J.: Juhani Aho : elämä ja teokset I-II. WSOY 1951.

Muuta

Ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija

Päivälehden (nyk. Helsingin Sanomat) sekä Nuorsuomalaisen puolueen perustajia

Aino Järnefelt kieltäytyi Ahon kosinnasta ja meni myöhemmin naimisiin Jean Sibeliuksen kanssa

 

Lähteet

Suomen kirjallisuus 1917-1967, Kai Laitinen, Otava, Helsinki, 1970.
Factum Uusi tietosanakirja, toim – Juha Honkala, WSOY, Helsinki, 2003.
Suomalainen tietosanakirja, WSOY Helsinki 1988.
Kuvassa oikealla Juhani Aho. Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen Aho-kuva 1880-luvulta 1990 luvulle. Tarja-Liisa Hypén, Suomen kirjallisuuden seura Helsinki, 1999.
Niemi, Juhani: Juhani Aho. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 14.10.2003). Saatavissa: http://www.kansallisbiografia.fi.

» Alkuun

Sivun sisältö

» Nuoruusvuodet ja opiskelut
» Ahon vaellusvuodet
» Aho maailmanmatkaajana
» Tuotanto/Ura
» Lisätietolinkit
» Kirjavinkit
» Muuta
» Lähteet
Henkilötiedot

Brofeldt, Juhani
11.9.1861 - 8.8.1921

Ammatti:
Kirjailija, lehtimies
Koulutus:
Ylioppilas






| Lähetä sivu tuttavallesi   | Tulosta tämä sivu

© 2003 YLE Teema