Tammerkosken sillalla – ilmiön lyhyt historia
Ajatus yhteislaulamiseen perustuvasta televisio-ohjelmasta alkoi itää mielessäni
nähtävästi jo poikavuosina kuunnellessani Sampo Sovijärven radioituja
yhteislaulukonsertteja Helsingin soutustadionilta. Tavallisten ihmisten paineettoman
amatöörimäinen joukkolaulanta tuntui oudolla tavalla kiehtovalta kokemukselta,
jo pelkästään kuultunakin.
Käytännön toteutuminen alkoi kuitenkin vasta vuoden 1994 syksyllä, kun eräässä
viihdetoimituksen seminaarissa esittelin idean. Spontaani, laajuudessaan yllättäväkin
myönteinen vastaanotto rohkaisi aiheen välittömään lisäkehittelyyn.
Jostain syystä mielessäni oli jo joitakin aikoja pyörinyt laulu, joka tunnetaan nimellä
’Pyynikki-valssi’, helposti yhteislauluksi taipuva valssi, kaunis ja hyvin tamperelainen.
Tuntui, että nyt ohjelmalla oli jo nimi ja tunnusmelodia. Ongelmat alkoivat kuitenkin,
kun talven aikana kahlasin Pyynikin rinteillä kadonnutta Termopylain laululavaa etsimässä.
Ja löysin vain hajanaisia lavanjäännöksiä lumen keskeltä.
Missä muualla Tampereella voisi laulaa? Näsinkalliollako? Liian tuulinen vaikka sinänsä
kaunis paikka. Viimein osuin vanhan Kirjastotalon puistoon. Sieltä löytyi myös valmis
katettu esiintymislava, aivan Tammerkosken sillan pielestä! Uusi nimi ja uusi tunnusmelodia.
Otin yhteyttä ulkopuoliseen, paljon kanssani jo aiemmin yhteistyötä tehneeseen
toimittajaystävääni, Tommi Liuhalaan. Ja aloimme pohdiskella.
Kenestä sopiva vetäjä? Alatalon Mikosta mulla oli hyviä kokemuksia jo vuosien takaa.
Sujuvasanainen rutinoitunut ruutukasvo, laulutaitoinenkin. Ainoa Mikkoon liittyvä
epävarmuus saattoi olla perinteisimmän yhteislaulumateriaalin tuntemus. Mutta siitähän selviäisi äänitteitä kuuntelemalla. Ja harjoittelemalla. Tommi otti yhteyttä ja Alatalo suostui.
Kenestä kapellimestari? Aluksi kiinnitin tehtävään myös vanhan tutun, erinomaisen pianisti-
haitaristin Raimo Rantasen. Ja hänen lisäkseen kitaristiksi Heikki Markkulan ja basistiksi Pertti Hurmalaisen.
Ensimmäinen tuotantokausi tuli olemaan kesä -95. Laulettavien laulujen valitsemisella ja
tekstien purkamisella alkoi olla todella kiire. Ennen ohjelmien nauhoitusta ne oli myös harjoiteltava muusikoiden kanssa ja monistettava yleisöä varten. Ja vielä henkilökuntaa: ohjaajakysymys ratkesi kun saimme mukaan hiljattain toimitukseemme kiinnitetyn entisen eng-kuvaaaja Timo Suomen, jolle tämäntyyppinen musiikkiohjelma
toimi erinomaisena monikameratekniikan koulutuspohjana.
Ja sitten liikkeelle.
Katsojat tuntuivat alusta lähtien ottavan ohjelman omakseen. Jo heti ensimmäisten taltiointien
aikana otin tavakseni kierrellä yleisön joukossa aistimassa ihmisten tunnelmia. Ja tuntui helpolta
kuvitella soutustadionin tunnelmat vuosikymmenien takaa. Ihmiset laulaessaan tuntuivat olevan
niin tosissaan, että väreilyn kuvitteli tuntevansa ihollaan.
Tätäkö meiltä oli puuttunut? Kuulin,
että puistossa harrastettiin yhteislaulua jossain muodossa muutenkin, mutta nauhoitustilanteisiin kerta toisensajälkeen yli tuhannen ihmisen joukon kokoontuminen tuntui aina vaikuttavalta. Myöskatsojaluvut tyydyttivät.
Vuodet vierivät ja hieman hankalasta nimestään huolimatta ohjelmaa alettiin haluta vieraaksi eri puolille Suomea. Toisen kiertävän kesäsarjan, Kesäillan valssin ohella Tammerkosken sillalla teki
tärkeää yle-tehtävän henkistä pr-työtä katsojien keskuudessa.
Henkilövaihdoksia.
Hyvin pian varsinaisen käynnistysvaiheen jälkeen säestävässä taustabändissä tehtiin muutoksia.
Kapellimestariksi saimme Turusta Nokialle siirtyneen Matti Puurtisen, tuttu Tutusta Jutustakin.
Liekö osansa taisteluväsymyksellä kun seitsemän kesäkauden jälkeen Mikko Alatalo halusi
jäädä ohjelmasta pois. Turkka Mali lupautui seuraajaksi vuodelle 2002.
Turkan jälkeen kiinnostuksensa vetovastuuseen ilmaisi jo vuosia sitten Saksaan siirtynyt
Jukka Kuoppamäki. Musiikkitoimittajana lauluja etsimään Liuhalan korvasi Päivi Konttinen.
Parin kesän jälkeen Jukan toiveita herättänyt ruutuvierailu kuitenkin päättyi. Ja ohjelman tunnuttiin haluvan siirtyvän epämääräiseen telakointivaiheeseen.
Jouko Konttinen tuottaja/Tammerkosken sillalla
Viihteen osaamiskeskus
Tammerkosken sillalla -2004 sivuille >>>
|