Ilmastotohtorin mietteitä ohjelmanteosta

Tehtävä tuntui myös erittäin haastavalta, sekä tv-esiintymisten että laskennan kehittämisen kannalta. Toisaalta tuntui myös erittäin mielenkiintoiselta päästä kurkistamaan tv-ohjelmien taakse.

Aiemmin olin ollut MTV3:n Muutosta ilmassa -ohjelman parissa jaksossa ja muutaman kerran uutiskameroiden edessä, mutta nyt oli tiedossa paljon perusteellisempaa ohjelman tekoa. Mukava ja opettavainen kokemus - tästä huolimatta nyt haluan kuitenkin sulkeutua vähäksi aikaa tutkijankammiooni kehittämään kaikkien laskelmien takana olevaa tieteenalaa eteenpäin.

Se ohjelma, jonka näette tv:ssä, on todella kiteytetty ja valikoitu otos kaikesta siitä mitä tehtiin ja puhuttiin. Tässä jotakin teon eri vaiheista:

Pomo piipahti huoneeseen.
- Soittivat televisiosta. Menet neuvomaan perheitä ilmastoasioissa.
- Miksi minä? Olen tutkija, en tv-neuvoja.
- Ei nyt ole muita. Tämä on tärkeä asia, mukaan mennään. Etkös laskurista ole puhunut koko ajan?

- Mia Paju Yleisradiosta, hei! Juttelin päällikkösi kanssa, sinusta tulee ilmastotohtori, niinkun dieettilääkäri mutta ei läskille vaan ilmastoläskille. Teen ohjelmaa jossa neljä perhettä tekee ilmastotekoja. Lasket ilmastopainon ja annat ohjeita parannuksiin. Ja sitten vuoden päästä lasketaan paljonko ilmastopaino putosi. Ja pari työkaveriasi tulee myös kertomaan ruuasta ja jätteistä.

- Laura neuvonnasta hei. Täällä on Ylen toimittajia kameroiden kanssa.
- Ai joko ne tuli? Ohjaa ne tallin ovelle, ne haluaa kuvata mun pyöräilyä.

- No niin, tää pyöräily ja rapussa kulkeminen oli tällaista kevennyskuvaa. Nyt sun pitäis olla vakuuttava. Kerrot vaan ihmisille miksi ilmastoasiat on tärkeitä!
-Onko sulla käsikirjoitus?
- Ei kun sinähän tätä tutkit, anna mennä nyt vaan... No siinä. Kyllä tästä saa, ihan hyvin meni. Eihän koskenut yhtään?

- Mia täällä hei, onko ne kyselyt valmiina, pitäisi lähettää pikkuhiljaa näille julkkisperheille? Ja saathan sitten niistä laskettua niiden ilmastopainot. Katsotaan samalla kalenteriin neljä kuvausaikaa. Sit kun mennään kuvaamaan niin kerrot näille ihmisille niiden ilmastovaikutuksista, miten se niiden elämäntapa ja kulutusvalinnat siihen vaikuttaa, ja miten ne vois vähentää ilmastopainoaan. Teet niinku vuoden dieettiohjelman.
- Ai pitääks mun vahtia niitä vuoden ajan?
- Ei tartte, mä pidän niihin yhteyttä, mut sitte vuoden päästä lasket taas uudet painot ja kerrot miten ne onnistu ja miten ne vois pärjätä vielä paremmin.

- Mia täällä taas hei, ne painot tarvittais kyllä nyt heti kun huomenna perhe jo Pasilassa hyppää vaa'alle ja pitäis tietää miten iso hiilipilvi siihen piirretään. Joo, kyllä se varmaan on vaikea laskea, mutta kun sä nyt oot se ilmastohtori niin osaat kyllä... Ai ettei voi näyttää kilon tarkkuudella kun siinä on epävarmuutta. Kuule, tää ei nyt oo tiedejournaali ja kyllä ihmiset ymmärtää, ettei tällaista oikeesti niin tarkasti voi laskea. Ja näinhän me nähdään heti erilaisten toimien vaikutusta.

- Hei, mä oon kuvaaja. 
- Ai ja sä ajat kans? Onpa paljon elektroniikkaa mukana. Ja äänittäjä ja naamioija ja toimittaja, viiden hengen tiimi tekee työpäivän ja tuloksena on pari minuuttia ohjelmaa. Tajuaakohan ihmiset miten paljon työtä tällaiset ohjelmat vaatii? Kivan näköistä työtä toi kyllä on, vaikka kyllähän siinä saa tarkkana olla, ettei leikkaaja sitten kiroa studiossa lunta joka näkyy kesäpäivänä ikkunasta...  Teillä ei varmaan ole kahta samanlaista päivää.

- No nyt minä toimittajana sanon, että laske oma ilmastopainosi hiililaskurilla Ylen nettisivuilla ja sinä katsot minua ja minä kysyn onko se tarkka ja sinä sanot, että on se ja katsot kameraan.
- Sorry en minä tutkijana voi sanoa, että ilmastopaino on tarkka vaan pitäisi sanoa, että se on aika epätarkka, vaikka toisaalta sen laskemisessa on paljon järkeä ja ihan hyvin voi sanoa, että se noilla ohjeilla vähenee ja se kannattaa laskea ja kyllä sen voi karkeasti arvioida myös paljonko se vähenee. [20 sekunnin syvä hiljaisuus]
- Okei, otetaan se uudestaan. Mitäs sä sitten voit tutkijana sanoa?
- No sen osoitteen mistä mittari löytyy, sehän on tarkka.

- Mistä sä pidit eniten tässä ohjelmassa?
- Jukan, Millan, Samin ja Sinikan kanssa keskustelusta. Niillä oli viisaita ajatuksia ja hyviä ideoita ja mä nautin siitä keskustelusta, vaikka kamera kävi. Kulutuksen ympäristövaikutuksia pitäisi lähteä vähentämään juuri näin, ihmisten kanssa jutellen. Ne on oman elämänsä parhaita eksperttejä ja löytää itse parhaat keinot tehdä ilmastotekoja. Kun vähän sparraa tiedolla. Ja sitten tiimityö yleläisten kanssa oli mukavaa. Ja sinä Mia olet kyllä ihailtavan sitoutunut tähän asiaan.

- Oliko jokin epämiellyttävää?
- No Jukan perhettä ei olisi pitänyt kovistella, ne eli jo niin pienillä päästöillä. Mutta kun se oli pelin henki. Ja tuntui riskaabelilta näytellä tällaista ilmastolääkäriä, kun se varsinainen työ on kuitenkin tutkimusta. Ettei menisi ihmisten mielissä roolit sekaisin ja uskottavuus häviäisi. Vaikka kyllä tämä ihan tieteelliseen tietoon perustuu tai sen popularisointiin. Ja siihen laskuriinkin joutui tekemään aika paljon yksinkertaistuksia.

- Uskoksä itse tähän?
- Joo, pakko on toimia, riski on liian suuri En mä kestäis myöntää kymmenen vuoden päästä lapsille, että kyllä minä näin oletin käyvän, mutten tehnyt mitään kun ei kaikki muutkaan eikä tieto ollut satavarmaa. Tieto lisää tuskaa ja vastuuta, mutta myös keinoja toimia paremmin. Ja kyllä tämä laskuri näyttää suuntaviivat ihan oikein.