Kurosawan japanilainen ja länsimainen synteesi valloitti maailman

Akira Kurosawasta on usein sanottu, että hän oli ”länsimaisin” japanilaisista mestariohjaajista, mikä teki hänen elokuvistaan helpommin lähestyttäviä ja menestyksiä länsimaissa. Samassa on kuitenkin todettava, että Kurosawa pysyi aina myös uskollisena omalle taustalleen, japanilaiselle miljöölle ja kulttuurille. Silloinkin kun hän filmasi Dostojevskin, Shakespearen, Gorkin tai Ed McBainin teoksia, hän sulautti niiden teemat Japanin historiaan tai nykypäivään.

Hyvin tiedetään myös, kuinka Kurosawaa kierrätettiin länsimaissa: Seitsemän samuraita muutettiin westerniksi Seitsemän rohkeaa miestä, Rashomonista tehtiin Paul Newmanin tähdittämä Häväisty ja George Lucas on maininnut Kätketyn linnakkeen suurimmaksi yksittäiseksi esikuvaksi Tähtien sodalleen. Yojimbosta tehtiin Kourallinen dollareita ja myöhemmin gangsterielokuva Last Man Standing, mikä olikin osuvaa koska Kurosawa itse oli napannut Yojimbon aiheen Dashiell Hammettin tarinasta.

Tällaisia suoria lainoja vaikeammin hahmotettava mutta vieläkin merkittävämpi oli Kurosawan vaikutus elokuvakerrontaan, niinpä esimerkiksi Seitsemää samuraita pidetään modernin toimintaelokuvan isänä.

Kurosawan japanilaisen ja länsimaisen synteesi ei valloittanut vain länsimaita vaan myös Japanin. Kun Kurosawan Rashomon ja Seitsemän samuraita 1950-luvulla hätkähdyttivät lännessä, syntyi ensin harhakäsitys, että Japanin elokuvataide oli täynnä muita, tuntemattomia ”rashomoneja”, vaikka todellisuudessa ne olivat myös Japanissa aivan uudenlaisia ja poikkeuksellisia elokuvia. Toinen harhakäsitys oli, että Kurosawa oli liian ”länsimainen” japanilaisille – esimerkiksi Rashomon oli iso yleisöhitti Japanissa jo ennen kuin se tuotiin Venetsiaan vuonna 1951.

Se, että vuoden 1965 jälkeen Kurosawan oli lähes mahdoton löytää kotimaastaan rahoitusta elokuvilleen, johtuikin enemmän Japanin yleisistä elokuvatuotannon trendeistä. Televisio oli vienyt valtaosan yleisöstä ja tuottajat vaativat uusilta elokuvilta seksiä ja väkivaltaa niin paljon, että Kurosawan humanismille ei juuri löytynyt elinsijaa.

Kurosawan tuotannolle niin keskeinen oikeudenmukaisuuden teema sai jonkinlaisen vastineen oikeassa elämässä, kun hänen suuret amerikkalaiset ihailijansa George Lucas ja Francis Ford Coppola järjestivät comeback-elokuvassa Kagemusha (1980) ohjaajalle mahdollisuuden tehdä japanilaisia elokuviaan länsimaisella rahalla.

Ohjelmahankkija Vesa Nykänen suunnittelee muun muassa Teeman Kino Klassikon elokuvaohjelmistot.

Akira Kurosawan mestariteoksia Teemalla 24.4.-23.5.