"Kannattaa huomata myös, että ne, jotka ovat valmiita uskomaan kosmisiin voimiin ja muuhun epäteteelliseen ovat taipuvaisia etsimään uskomuksiaan tukevia todisteita ja olemaan huomioimatta uskomuksensa tyhjiksi tekevät todisteet. Toisin on tieteessä, jossa teoria hylätään epätäydellisenä (joko osittain tai kokonaan), mikäli tehdään teorian ulkopuolisia havaintoja."

Oletko koskaan huomannut, että kun ajattelet jotain asiaa, niin aiheeseen liittyen alkaa tulla lisää ajatuksia ja ideoita, huomio alkaa kiinnittymään ulkomaailmassakin asioihin jotka liittyvät tähän aiheeseen? Luulisin, että juuri kyseiseen, meidät järjissään pitävään toimintatapaan perustuu myös taipumuksemme alitajuisesti etsiä käsityksiämme tukevia ulkomaailman ärsykkeitä, sanoja, lausahduksia, tutkimuksia, todisteita. Sinäkään tuskin (toivottavasti) olet vailla tätä mielen toimintatapaa, vaan etsit alitajuisesti omia uskomuksiasi tukevia todisteita.
Se mitä ajattelet, se kasvaa, ihan sama mitä ajattelet, tosin varsinkin omaksuttua arvomaailmaa vastaan sotivia ideoita saa aika paljon mietiskellä mielessään (ja saada ärsykkeitä ulkomaailmasta) ja vieläpä tarvitaan käsittääkseni halua, ennen kuin uusi ideamaailma/todellisuus alkaa valtaamaan alaa alitajunnasta ja siirtymään päivätajunnalle koettavaksi todellisuudeksi. Syntynyt arvomaailmamme määrää paljon käsitystämme todellisuudesta ja siis mm. sitä mitä ympäristöstämme havainnoimme ja jos vahingossa havainnoimme jotain mikä sotii arvomaailmaamme vastaan, pyrimme automaattisesti etsimään todisteita joilla kumota tämä havainto, jos emme sitä löydä, haluamme helposti vain ohittaa sen.

Tiede muuttuu (kuten uskonnotkin. Olen muuten sitä mieltä kuten jotkut muutkin täällä ovat olleet, että tieteen ja uskonnon raja tulee rikkoutumaan kun tiede alkaa ymmärtämään erilaisia uskonnollisia kokemuksia fyysisellä tasolla, ehkäpä tämän kvanttifysiikan avulla), mutta osittain kehittymättömyytemme ja tuon aiemmin mainitsemani tarpeellisen piirteemme vuoksi tiede ja sen teoriat muuttuvat hyvin hitaasti.