Aloin kokea outoja juttuja täytettyäni 13-vuotta. Huomasin jo ala-asteella,että minulla on jonkinlaisia telepaattisia kykyjä. Tiesin esim. tarkalleen, milloin joku ystävä soittaa minulle, joten menin jo valmiiksi puhelimen lähelle. Kun kännykät yleistyivät, tiesin milloin saan tekstarin. Tuttuni ihmettelivät kun sanoin, että nyt tulee viesti ja otin kännykän esiin,ja viesti tuli. Tämä ei tosin toiminut kuin kaikkein lähimpien ystävieni kohdalla. Nykyään kyky toimii siten,että saan ihmiset ottamaan minuun yhteyttä ajattelemalla heitä.

En aina tiedä, onko kykyni telepatiaa vai selvänäköä. Kun katsomme tv:tä aviomieheni kanssa,kerron hänelle aina mitä ohjelmassa seuraavaksi tapahtuu tai henkilöhahmojen repliikit. Omasta mielestäni kaikki on "ennalta-arvattavaa", mutta mieheni arvelee, että se on selvänäkemistä.

Mielestäni tämä dokumentti oli mielenkiintoinen, koska olen miettinyt kuoleman jälkeistä elämää omien kokemuksieni myötä. Olen saanut elämäni aikana kaksi kertaa viestin kuolevalta/kuolleelta sukulaiseltani, ja kaksi kertaa "tuntemattomalta". Kolme viimeisintä tapausta on jääneet erityisesti mieleeni. Olen ammatiltani hoitaja, ja unessa eräs vuodepotilas (jota hoidin tuolloin), alkoi yllättäen kävellä ja hän halusi, että kampaan hänen hiuksensa. Jostain syystä ymmärsin unessa, että hän on kuollut. Kun aamulla menin töihin, sain todellakin kuulla hänen kuolleen.

Toinen tapaus oli omituinen, sillä sinä yönä, kun Kirka kuoli, sain häneltä viestin. En ole koskaan pitänyt Kirkan musiikista, enkä ollut mitenkään kiinnostunut hänestä julkisuuden henkilönä, mutta sain hänen kuolin yönään viestin, että hän tulee kuolemaan. Aamulla olikin sitten uutisia siitä.

Kolmas tapaus liittyy ukkini äskettäiseen kuolemaan. Näin unta, että yritän päästä tuonelaan hyvästelemään rakasta ihmistä, joka oli lähtenyt luotamme yllättäin. Kun heräsin aamulla, olin itkenyt silmät päästäni. Ukkini kaatui sinä päivänä lyöden päänsä ja hän kuoli seuraavana päivänä. Yritin päästä hyvästelemään hänet, mutta minua ei päästetty, koska oli myöhä ja hänet oli siirretty ruumishuoneelle. Seuraavana päivänä tein matkani "tuonelaan" eli ruumishuoneelle hyvästelläkseni hänet.Tuolloin tajusin uneni merkityksen.

Näin vastaavanlaisen unen myös ollessani pikkutyttö, kun ensimmäinen ukkini kuoli. Silloin ukkini soitti minulle tuonelasta eikä hän unessa tajunnut olleensa kuollut. Itkin unessa, kun ukki pyysi käymään. Hän kuoli muutaman päivän kuluttua unesta.