Näyttelijät tekevät kohtuullisewn hienoa työtä, mutta vuorosanat ovat yhtä tyhjää sanahelinää. Paljon puhetta vähän villoja, kuten Italialaisssa elokuvissa ja yliarvostetussa Woody Allenin elokuvissa. Samanalaiseen tyhjän jauhamiseen sorrutaan mm. Fitzgeraldin "Kultahatussa". Voi olla, että aikoinaan Pulizer palkittu A. Millerin opus oli lajissaan sykähdyttävä, mutta nykyään miltei kuka hyvänsä voisi kirjoittaa räväkämpää vuoropuhelua samasta aiheesta. Seuraava vuorossa oleva elokuva Myyntitykit yltää parempaan suoritukseen. Kauppamatkustajan kuolema on kliseinen, eikä kestä ajan hammasta eli loppuun asti katselemista. Voi olla, että märkäkorville siinä on jotain uutta, mutta eläkeläiset sulkevat tv:n elokuvaa paljon enemmän kokeneina.