Evoluution myötä ihmiset ovat havainneet yhteistyön hyödyttävän itseäkin. Dawkins ja mm. Susan Blackmoore ovat käsitelleet MEEMIÄ, joka on käsitteenä ehkä sellainen johon kannattaa tutustua.
Yksilöt kopiovat menestyksekästä toimintaa ja näin myös uusintavat sitä.
Ihminen on sosiaalinen ja yhteistoiminnasta tai ystävällisyydestä on hänelle itselleenkin hyötyä. Monen tutkimuksenkin mukaan ystävällinen ja auttavainen ihminen menestyy itsekästä lajitoveriaan paremmin tässä sosiaalisia kontakteja ja taitoja vaativassa elinympäristössä.
Yksilöt kopiovat menestyksekästä toimintaa ja näin myös uusintavat sitä.
Ihminen on sosiaalinen ja yhteistoiminnasta tai ystävällisyydestä on hänelle itselleenkin hyötyä. Monen tutkimuksenkin mukaan ystävällinen ja auttavainen ihminen menestyy itsekästä lajitoveriaan paremmin tässä sosiaalisia kontakteja ja taitoja vaativassa elinympäristössä.
Moraalin selittäminen evoluutiolla on vähintään yhtä naurettavaa kuin sen selittäminen uskonnolla. Moraalia ei voi johtaa luonnosta: siitä mitä on, ei voi johtaa sitä, mitä pitäisi olla. Epäitsekäs käytös voi hyödyttää sinua, mutta yhtä hyvin se voi olla hyödyttämättä, aika usein niin. Oikea epäitsekäs teko ei lähde siitä, että pohditaan, miten tämä voisi minua hyödyttää.
Tiede voi kertoa meille, mitä mistäkin teosta voi seurata, mutta sen, miten toimimme, valitsemme joka tapauksessa moraalin, ei tieteen perusteella. Esimerkiksi tiede voi kertoa, että jostain toiminnasta voi seurata luonnonkatastrofi ja kurjuutta tuleville sukupolville, mutta toimija voi ajatella silti: "Hitot tulevista polvista, enhän edes elä enää silloin."
Dawkinsin mielestä uskonnot ovat haitallisia ja ne tulisi siis kaiketi kieltää. Meillä on esimerkkejä sellaisista yhteiskunnista, esimerkiksi Neuvostoliitto, eikä uskontojen kieltäminen todellakaan johtanut vähempään pahuuteen. Historiakin on tiedettä, mutta Dawkins ei ota siitä mitään oppia vaan rakentelee pilviloinnoja biologian varaan.
TORSTAINA 8.8.2013