"Genetiikka (perinnöllisyystiede) ja evoluutio ovat olleet vihollisia alusta alkaen. Genetiikan isä Gregor Mendel ja modernin evoluution isä Charles Darwin olivat aikalaisia. Samaan aikaan kun Darwin väitti eliöiden voivan muuttua toisenlaisiksi eliöiksi, Mendel osoitti jopa yksilöllisten ominaisuuksien pysyvän muuttumattomina. Kun Darwinin ideat perinnöllisyydestä perustuivat virheellisiin ja testaamattomiin ideoihin, Mendelin johtopäätökset perustuivat tarkkoihin kokeisiin. Evoluutiotarun säilyttäminen on ollut mahdollista vain sivuuttamalla modernin genetiikan johtopäätökset"
Tuo esiin nostamasi yksityiskohta tieteenkehityksen historiasta onkin mielenkiintoinen. Täytyy muistaa, että 1800-luvulla ei vielä tiedetty geeneistä mitään, eikä näin ollen sitä menetelmää, jolla perinnölliset piirteet siirtyvät vanhemmilta jälkikasvulle.
Charles Darwinilla oli teoria nimeltä [i]pangenesis[/i], mutta Gregor Mendelin teoria osoittautui toimivammaksi. Mendelkään ei vielä tiennyt geeneistä mitään. Hän vain teki tarkempia havaintoja, mikä onkin luonnontieteiden kulmakivi.
Mutta sitten seuraa tarinan kohokohta. Mendelin teoria selittää evoluution paljon paremmin kuin Darwinin [i]pangenesis[/i]. Eihän evoluutioteoria tietenkään ole pysynyt muuttumattomana 165 vuotta, vaan se on täydentynyt. Täydentynyt on myös Mendelin alkuunpanema genetiikka. Nykyään tunnetaan DNA:n rakenne ja sen kaksoiskierteessä sijaitsevat geenit.
Kreationistien väite siitä, että Mendel kumoaisi evoluution, on täyttä roskaa. Mendelin teoria päinvastoin juuri paljastaa sen, minkä nykyään tiedämme geenien toteuttamaksi perinnöllisyydeksi. Geenien sekoittuminen luo ominaisuuksien vaihtelua populaatiossa, mistä luonnollisesti seuraa se, että osa ominaisuuksiltaan vaihtelevista yksilöistä sopeutuu paremmin ympäristöönsä kuin toiset. Tätä tarkoittaa Darwinin käsite [i]luonnonvalinta[/i] eli luonto suosii (valitsee) ne yksilöt, joilla on parhaat edellytykset jatkaa lisääntymistä.
KESKIVIIKKONA 21.8.2013