1990 -luvun lama on aasinsilta myöhempien aikojen viisastelijoiden lausuntoihin lähes kaikkiin murheisiin ja valituksiin näihin päiviin asti. Ensi vuosikymmenellä varmaan vedotaan 2008 alkaneeseen taantumaan.

Meillä suomalaisilla on paljon yhteistä : me kadehdimme toisiamme, me löydämme aina syyllisen jostain kaikelle, meillä menee aina huonommin kuin kenelläkään toisella. Me emme pärjää ilman tukea, me masennumme koska emme pysty puhumaan huolistamme kenellekään. Me vietämme kalenteriin ja kelloon sidottua laatuaikaa ja kaipaamme loputtomasti virikkeitä ennen kuin osaamme edes kävellä.

Tosiasiassa me olemme maailman onnekkain kansa; meillä on vettä, meillä on toimiva terveydenhuolto, meillä on loistava koulutuslaitos, meillä ei ketään jätetä oman onnensa nojaan. Sähköä riittää ja jokaisella on mahdollisuus päästellä suustaan mitä sattuu.

Lopetetaan valitus ! Ollaan tyytyväisiä, vaikkei joka vuosi löydy euroja etelän matkaan ! Mitatkaa markettien leikkelehylly ja miettikää ! Eläkää täysillä omaa elämäänne ja taklatkaa pikkuharmit (ja muistakaa että naapurillakin on niitä ja varsinkin, jos on sattunut hankkimaan maallista roinaa)