Minä asun tänäpäivänä myös Norrköpingissä. Tulin Ruotsiin 1966. Tarkoitukseni ei ollut tänne jäädä, ehkä halusin hiukan vaihtelua elämääni nuorten tapaan. Sanoin itseni irti Keskolta jossa olin konttoriapulaisena. Työtä löytyi Ruotsista vaikka kuinka paljon. Sairaalat, tehtaat, hotellit kaikkiin tarvittiin työvoimaa, ja me suomalaiset olimme suosittuja koska olimme ahkeria ja luotettavia. Sitten järjesti kohtalo niin, että löysin suomalaisen rakkauden, sain lapsen ja oltuani kotirouvana puolisen vuotta halusin jotain muutakin elämältäni. Työvälitystoimisto ja AMS uskoivat minuun ja sain pientä palkkaa lukiessani kansankorkeakoulussa. Sain hyvät todistukset ja sen jälkeen kustansin itse opintojani sairaanhoitajakoulussa ja sen jälkeen Lundissa erikoisairaanhoitajaksi.Tänään olen vastaleivottu eläkeläinen, Poikani on 43 vuotias reviisori,ja minulla on kaksi lastenlasta. Elämä on hyvää ja olen onnellinen joka aamu kun herään ja uusi päivä odottaa täynnä mahdollisuuksia!!!
SATURDAY 19.2.2011