Hei opettaja, jos annettaisiin vihdoin rauhaa Anna-Maijalle? Emme saa kiusata häntä ikuisesti yhden onnettoman hetken takia. Ja mielestäni hän on ollut sen jälkeen pahoillaan tapahtuneesta. Joten ei takerruta enää meneeseen!
Täytyy ehdottomasti kiittää ohjelman ohjaajat. Mielikuvitus riittää ja tulee kaikenlaisia yllätyksiä ja ihania pieni reportaaseja!
Tietenkin on surullista nähdä niin sympaattisia kilpailijoita lähtevän.
Siinä näkyi taas, kuinka ulkoinen olemus voi olla tärkeämpi kuin kielitaito.
Jaana ja Virpin ranskan taito on hyvin samanlainen, mutta Virpin käytös näyttää miellyttävän enemmän sikäläisiä ihmisiä, koska hän nauraa ja on eloisa ja ulospäin suuntautunut. Oli ihanaa nähdä lasten katseet ja ilmeet, kun hän puhui joulupukista.
Eerolle sanoisin, että mulle sattui täysin sama juttu (mutta toisinpäin) kun kävin eka kertaa elämässäni Lapissa osaamatta sanaakaan suomea.
Oli kesä ja liftasin yksin. Eräs mies otti mut kyytiin ja jossain vaiheessa piti tauon. Menimme istumaan ja mies, joka puhui vain suomea sanoi: mustikkaa.... jotain ..... mustikkaa .... ja näytti jotain ympärilläämme. Luulin, että hän puhui hyttysistä (moustiques) joten irvistelin todella rumasti ja sanoin: oh yes yes too much mustikka!!! yäk! En ymmärtänyt silloin, miksi hän katsoi mua ällistyneenä! Mitä kuvottavaa oli muka mustikoissa!!!
Kiitos Taneli sinulle, joka jatkat mielenkiintoisia kirjoituksia joita on hauska lukea.
Ja elämä jatkuisi edelleen mukavana, jollei joku aina teilaisi minua sillä blogilla(joka ei todellakaan ollut blogiksi tarkoitettu vaan oli purkaus kaikesta viikolla mieleentulleesta ja lähetetty yksityiselle henkilölle) Mutta seuraan innolla muiden tekemisiä ja odottelen sitä loppuhuipennusta,joka on salassa pidetty myös meiltä jo poispudonneilta kilpailijoilta,
Jatka Taneli kirjoituksiasi, täällä sinulla on vankkumaton ihailija.
Oliskohan tämä jo viimeinen kannanottoni Taloon Ranskassa
Kevätterveisin Annamaija(ei Anna-Maija eikä Aino-Maija)
SATURDAY 17.4.2010