Onkohan Georges Brassens niinkään tuntematon Suomessa? Hän on ollut ainakin minun lempilaulajiani siitä lähtien, kun veljeni toi hänen levynsä Ranskan matkaltaan 1970-luvulla.
Epäilemättä jokaisella maalla on kiitosvelkaa muille, vaikutteiden tuloahan ei voi estää. Niinpä minusta onkin hiukan ihmeellistä, että eräs ranskalainen kerran vähän halveksivaan sävyyn puhui ruotsin kielestä. ("Kun selaan ruotsin sanakirjaa, se on täynnä ranskalaisia sanoja.")Ruotsin ranskalaiset lainasanat ovat seurausta historian faktoista, mitäpä sitä ihmettelemään.
Niin monta hienoa ranskalaista kuin tunnenkin, tiedän myös pari besser wisseriä. Kerran eräs 25-vuotias yritti opettaa meille vanhemmille käytöstapoja, todistaen siten että ne häneltä itseltään puuttuivat. Tähän häntä kyllä rohkaisi suomalaisten mateleva asenne EU:hun liittymisen aikoihin, jolloin meillä oli monia joiden mielestä kaikkien suomalaisten oli nyt ainakin ranskaa osattava, ja siinä sivussa hylättävä kaikki muukin oma vanha.