"Anne Frank oli Saksassa syntynyt juutalaistyttö, jonka perhe muutti Hitlerin noustua valtaan Amsterdamiin. Heinäkuussa 1942 he piiloutuivat hollantilaisen perheen turviin ja pysyivät piilopaikassaan kunnes Gestapo pidätti heidät elokuun 4. päivänä 1944. Syyskuussa heidät kuljetettiin Auschwitziin, jossa perheen äiti sittemmin kuoli. Anne ja hänen siskonsa siirrettiin Bergen-Belseniin, jossa kumpikin kuolivat maaliskuussa 1945 lavantautiin.

Heti elokuvan alussa kerrotaan, että elokuva ei sisällä Anne Frankin omia tekstejä - ei se mitään, sama puute vaivaa Anne Frankin päiväkirjojakin. Ennen elokuvan alkua mainostetaan myös alastomuutta ja kohtauksia, jotka saattavat järkyttää. Pelkkää mainoskikkaa ehkä nuorten katsojien mielenkiinnon ylläpitämiseksi, sillä molemmat lupaukset ovat yhtä tyhjän kanssa.

Tuttuun Schindlerin listan tyyliin saksalaiset "natsisiat" kadottavat englanninkielen taitonsa (elokuva on puhuttu englanniksi, typerän, lähestulkoon lukutaidottoman amerikkalaisen yleisön vuoksi) ja karjuvat ajoittain milloin mitäkin saksaksi. Tällä tavalla saksalaisten mainetta poljetaan maahan, tekemällä heistä epäinhimillisiä hirviöitä, jotka eivät osaa edes kommunikoida.

Elokuvassa oli omistettu ainoastaan yksi yksityiskohta muuten niin ylimalkaiseen tarinaan. Sekin oli kohtaus, jossa Anne Frankin isoäiti antaa Annelle lahjaksi kuulakärkikynän. Historiaa ja Anne Frankin päiväkirjojen todenperäisyyttä tutkineet ovatkin ihmetelleet sitä, että osa Anne Frankin päiväkirjoista oli kirjoitettu kuulakärkikynällä, vaikka ne ilmestyivät markkinoille vasta sodan jälkeen. Tämä selittyy sillä, että Annen isä, Otto Frank, sai sodan jälkeen perhetutultaan Annen päiväkirjat haltuunsa ja juutalaisena hän näki markkinaraon päiväkirjojen myynnissä. Varmistaakseen suosion, hän dramatisoi kirjoja "hiukan", mutta koska kirja julkaistiin vasta vuonna 1947, hän ei huomannut tekemäänsä virhettä - kuulakärkikynällä lisättyjä tekstejä.

Tästä huolimatta tämä kyseinen elokuvakin mainostaa Anne Frankin päiväkirjojen olevan maailman toiseksi myydyin "toteen perustuva" kirja Raamatun jälkeen.

Elokuva ja päiväkirjat ovat yhtä ja samaa sontaa, jota syyllisyyteen taipuvat länsimaalaiset ovat nielleet joka päivä vuoden 1945 jälkeen."