Toivon/pyydän pikauusintaa. Harmittaa, kun osuin kanavalle vahingossa kesken lähetyksen, enkä nähnyt alusta saakka. Aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Ehkä moni nyt ohjelman kokonaan nähnyt, haluaisi katsoa sen uudelleen.
Näkemäni jälkeen ajattelin; me emme tiedä Jumalasta yhtään mitään, vaikka niin uskottelemme itsellemme ja meille vakuutellaan monista suunnista. Suunnat kilpailevat, riitelevät ja jopa tuhoavat toisiaan. Kaikesta siitä riippumatta luonto jyllää luojan voimallaan; helteet, sateet, kuivuus, tulvat, maanjäristykset, tulivuorten purkaukset jne. jne. Ne eivät erottele eivätkä säästele ketään uskonsuunnan tai Jumala -valinnan mukaan. Tämä kaikki saa uuden näkökulman, kun katsoo kuten näytelmän viisas mies, joka kertoi aurinkokuntaamme kuuluvan 100000000000 (satatuhattamiljoonaa)tähteä, joiden laskemiseen 1,2,3,4 jne. menisi yhdeltä ihmiseltä 2500 vuotta. Mitä meidän tsunamit ovat tuossa kokonaisuudessa? Puhumattakaan minun onnettoman arkihuolet. Ei - me emme tiedä Jumalasta yhtään mitään. Me niin helposti teemme Jumalasta mielemme mukaisen, joka auttelee, kun meitä vähän kivistää. Jos Jumala olisi niin kuin usein kuvittelemme, pilven reunalla istuva ukko, eikö häneltäkin kuluisi ne 2500 vuotta pelkästään tämän aurinkokunnan "tähtien" laskemiseen. Jos vielä näitä aurinkokuntia on vähänkin useampia, tänään esittämäni pyyntö autella saamaan vaikkapa lottovoitto, saanee odotella toteutumistaan. (Pitäisihän auttajani vähän aikaa seurailla ja tarkkailla, että olenko sen ansainnut.) Ei! Me tiedetään paljon, mutta Jumalasta emme mitään. Meillä ei todellakaan taida olla muuta vaihtoehtoa kuin usko - sanan täyttäkin täydemmässä merkityksessään. Usko johonkin jota ei ihmismieli voi käsittää. "Teillä on usko. Älkää luopuko siitä. Sitä he eivät voi viedä." Sanoi eräs näytelmän lopussa.
perjantaina 05.03.2010
Toivon/pyydän pikauusintaa. Harmittaa, kun osuin kanavalle vahingossa kesken lähetyksen, enkä nähnyt alusta saakka. Aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Ehkä moni nyt ohjelman kokonaan nähnyt, haluaisi katsoa sen uudelleen.
Näkemäni jälkeen ajattelin; me emme tiedä Jumalasta yhtään mitään, vaikka niin uskottelemme itsellemme ja meille vakuutellaan monista suunnista. Suunnat kilpailevat, riitelevät ja jopa tuhoavat toisiaan. Kaikesta siitä riippumatta luonto jyllää luojan voimallaan; helteet, sateet, kuivuus, tulvat, maanjäristykset, tulivuorten purkaukset jne. jne. Ne eivät erottele eivätkä säästele ketään uskonsuunnan tai Jumala -valinnan mukaan. Tämä kaikki saa uuden näkökulman, kun katsoo kuten näytelmän viisas mies, joka kertoi aurinkokuntaamme kuuluvan 100000000000 (satatuhattamiljoonaa)tähteä, joiden laskemiseen 1,2,3,4 jne. menisi yhdeltä ihmiseltä 2500 vuotta. Mitä meidän tsunamit ovat tuossa kokonaisuudessa? Puhumattakaan minun onnettoman arkihuolet. Ei - me emme tiedä Jumalasta yhtään mitään. Me niin helposti teemme Jumalasta mielemme mukaisen, joka auttelee, kun meitä vähän kivistää. Jos Jumala olisi niin kuin usein kuvittelemme, pilven reunalla istuva ukko, eikö häneltäkin kuluisi ne 2500 vuotta pelkästään tämän aurinkokunnan "tähtien" laskemiseen. Jos vielä näitä aurinkokuntia on vähänkin useampia, tänään esittämäni pyyntö autella saamaan vaikkapa lottovoitto, saanee odotella toteutumistaan. (Pitäisihän auttajani vähän aikaa seurailla ja tarkkailla, että olenko sen ansainnut.) Ei! Me tiedetään paljon, mutta Jumalasta emme mitään. Meillä ei todellakaan taida olla muuta vaihtoehtoa kuin usko - sanan täyttäkin täydemmässä merkityksessään. Usko johonkin jota ei ihmismieli voi käsittää. "Teillä on usko. Älkää luopuko siitä. Sitä he eivät voi viedä." Sanoi eräs näytelmän lopussa.
– Keskenkasvuinen (ei varmistettu)