Hienoa, etta on heratty puutalotietoisuuteen! Lisaa voimia teille tekijoille ja suunnittelijoille!
Olen vuosia surenut kahden entisen, minulle niin rakkaiden pitajien kohtaloa; Saarijarven Keski-Suomessa ja Haapaveden Pohjanmaalla!
Saarijarvella oli ihana enimmakseen mahtavien koivujen reunustama kylaraitti. Ensin koivut rupesivat haviamaan ja vahitellen kauniit puurakennukset. Asfalttia levennettiin ja betonilaatikoita rakennettiin. Koivuja ei enaa istutettu vaan vieraat lehmukset koristavat katujen reunuksia siella taalla. Onneksi vanhat kunnankirjasto ja toimistorakennuksia on saastetty ja otettu uuteen tarkoitukseen.
Haapavedelta muistan ihanan kyla-idyllin vanhoine taloineen. Muistoissa viela monta nimetonta mahtavaa puutaloa seka, apteekki, kirkko( joka tuhopoltettiin), puiset koulurakennukset ja kunnanlaakarin asuintalo.
En muista homeesta puhuttavankaan. Mieleen tulee aidoista kivista tehdyt kivijalat 'ilmareikineen'.
Kymmenen hurraa-huutoa Heikki Kukkoselle! Jospa han talla keskustelulla herattaa nuoria arkkitehtejakin kultuuri-aarteidemme ja puurakennusperinteemme arvostamiseen ja jatkamiseen!
Leena I-A

– Anonyymi