Muistuttaisin, että Nokia ei toimi raaka-aineiden, kuten tinan jalostajana. Nokia ei myöskään maksa metalleista liian alhaista tai liian korkeaa hintaa. Metallien kauppaa käydään raaka-ainepörsseissä, esim Chigagossa. Siellä löytävät ostajat ja myyjät toisensa. Myös hinnat määräytyvät siellä.

Kongo tuottaa noin 20 prosenttia maailmankaupassa liikkuvasta tinasta. Tätä tinaa löytyy sydämen tahdistimista ja tonnikala säilykepurkin saumauksesta. Itse asiassa kännykässä ei ole enempää tinaa kuin ananassäilykepurkin sisäpuolisessa pinnoitteessa.

Pitäisikö sydämen tahdistimet kieltää? Julistammeko säilykeruuat boikottiin?

Kansainvälinen yhteisö ei ole nähnyt Kongon ongelmien ratkaisuna kauppasaartoa. Miksi sitten siihen pitäisi mennä vapaaehtoisesti. Tinan hinnan laskeminen vähentäisi sissijärjestöjen kykyä hankkia aseita. Samalla se vähentäisi kaivostyöläisten toimeentulomahdollisuuksia.

Tanskalainen raportti on täynnä puolitotuuksia. Siinä ei esitetä mitään ratkaisuehdotuksia Kongon tilanteeseen. Se lienee tietoista. Heitä ei voi näin haastaa millään vasta-argumentoinnilla.

Poulsenille sanoisin, että ainakin Nokia on tehnyt parhaansa köyhien eteen, kun on laskenut omien osakkeidensa hintaa. Nyt köyhilläkin on varaa ostaa Nokian osakkeita.

– Anonyymi (ei varmistettu)