Elämme elämämme hektisintä aikaa täällä kaupungissa - kaikki haluamme olla niin kaupunkilaisia ihmisten keskellä siellä missä päätetään asioista ja siellä missä tapahtuu kaikki. keksutelemme kuinka hyvin meillä menee, Lapset kasvaa ja olimme juuri Canarialla. Aamulla töihin ihmisputkessa ja illalla kotiin. Media jakaa meitä kahtia, emme uskalla olla maalaisia. Elämme elämämme hektisintä aikaa, mulle kaikki nyt , pelkäämme jäävämme eläkkeelle. pelkäämme jäädä neljän seinän sisälle yksin Kontulaan. Alkaa viha, puramme vihaa maalasiin ja median luomiin ilmiöihin vastapuolesta jota ei saa tunnustaa. Kun koittaa viikonloppu emme kestä neljää seinää, lähdemme paahtaan motarille kohti sitä jota meidän pitäisi vihata - maaseutua kohti mummonmökkiä. Paikkaa jota kaupunki yrittää tuhota - meidän rauhan tyyssijaa. Elämme elämämme hektisintä aikaa median sairautta joka täyttää päämme iskukulttuurissa jossa kaiken pitäisi olla iskettävissä, myytävissä, kierolla tavalla palkittavissa. sinä joka uskallat olla ilkein olet voittaja - minulle kaikki nyt heti avaimet käteen. Millä paikkaamme kerskakulttuurin velat - imetään se maaseudulta ei ole muuta paikkaa enää. Tehtaat tuottavat miljoonia voittoa, pankit tuottavat miljardeja voittoa - mihin ne rahat todellisuudessa menevät
sitä ei tiedä kukaan mutta ne ovat niitä ihmiskulttuurin varoja joita pitäisi käyttää kerskakulttuurin velkojen paikkaamiseen, luonnon saastumisen paikkaamiseen mutta kun ei voi. Uskomme pörssiin ja markkinatalaouteen kuin vuoreen ja joku vetää välistä. Elämme elämämme hektisintä aikaa.

– Anonyymi (ei varmistettu)