Pikavipit tosiaan olisi hyvä kieltää kokonaan, koska jokatapauksessa niiden kanssa ongelmiin joutuneet ovat lopulta iso kulu yhteiskunnalle.
Mutta mielestäni kaikkein tärkeintä yhteiskunnan taholta olisi poistaa kynnys pienyrittäjäksi ryhtymisestä ja pätkätöiden tekemisestä.
Noilla kahdella Suomi saataisiin nostettua takaisin ylös suosta. Se on karu fakta, että kummallakaan noista ei nykyään rikastu.
Itselläni jää vuokran jälkeen käteen 184€ Siitä vielä noin 50€ netti & puhelinlaskuihin. Elämiseen jää lopulta noin 134€, se jaetaan 30:lla tulos on: 4,4€/päivä. Jos teet pätkä/keikkatöitä oikeaoppisesti, niin nämä vähennetään etuuksista tai ne kokonaan katkaistaan. --> Ok, töitä ei taaskaan ole toistaiseksi tiedossa, haenpa taas uudelleen työmarkkinatukea ja asumistukea.
Tällainen vatvominen on tarpeeksi hankalaa terveellekin henkilölle, saati sitten masentuneille. Masennuksesta on tulossa, ellei jo ole tullut uusi kansansairautemme. Itsekin olen sen vakavana sairastanut, ja se kummittelee taustalla aika-ajoin.
Itse henkilökohtaisesti hyväksyn pienemmän palkkatason, kuin että mieli murtuu liiasta työskentelystä. Ketkä eivät masennuksesta ole koskaan kärsineet, eivät voi sitä ymmärtää. Siitä huolimatta odotan joidenkin nokkelien ANONYYMIEN kommentteja asiaan liittyen.
perjantaina 02.12.2011
Pikavipit tosiaan olisi hyvä kieltää kokonaan, koska jokatapauksessa niiden kanssa ongelmiin joutuneet ovat lopulta iso kulu yhteiskunnalle.
Mutta mielestäni kaikkein tärkeintä yhteiskunnan taholta olisi poistaa kynnys pienyrittäjäksi ryhtymisestä ja pätkätöiden tekemisestä.
Noilla kahdella Suomi saataisiin nostettua takaisin ylös suosta. Se on karu fakta, että kummallakaan noista ei nykyään rikastu.
Itselläni jää vuokran jälkeen käteen 184€ Siitä vielä noin 50€ netti & puhelinlaskuihin. Elämiseen jää lopulta noin 134€, se jaetaan 30:lla tulos on: 4,4€/päivä. Jos teet pätkä/keikkatöitä oikeaoppisesti, niin nämä vähennetään etuuksista tai ne kokonaan katkaistaan. --> Ok, töitä ei taaskaan ole toistaiseksi tiedossa, haenpa taas uudelleen työmarkkinatukea ja asumistukea.
Tällainen vatvominen on tarpeeksi hankalaa terveellekin henkilölle, saati sitten masentuneille. Masennuksesta on tulossa, ellei jo ole tullut uusi kansansairautemme. Itsekin olen sen vakavana sairastanut, ja se kummittelee taustalla aika-ajoin.
Itse henkilökohtaisesti hyväksyn pienemmän palkkatason, kuin että mieli murtuu liiasta työskentelystä. Ketkä eivät masennuksesta ole koskaan kärsineet, eivät voi sitä ymmärtää. Siitä huolimatta odotan joidenkin nokkelien ANONYYMIEN kommentteja asiaan liittyen.
– Oskari Salmela (ei varmistettu)