Vielä kun Historian kirjoissa selvästi kerrottaisiin ettei sitä Saksaa, joka silloin oli maailman suurimpia valtioita talouden väestön koon mukaan enään ole, elikkä suurvaltaa niin kuin Yhdysvallat ja Kiina nykyisin.
Saksalta otettiin valtavia maa-alueita ensimmäisen maailmansodan jälkeen, n. 80 tuhatta neliökilometriä, jolloin Saksan toinen lähes Ruhrin kaltainen teollisuusalue pirstoitui. Lopulta toisen maailmansodan jälkeen koko alue otettiin ja muodostettiin osaksi uutta Puolan valtiota. Puola itse menetti enemmän kuin sai: n. 90 tuhatta neliökilometria Saksalta, mutta menetti Ukrainalle ja Valkovenäjälle n. 180 tuhatta neliökilotriä. Voisi siis sanoa, että Trippen-Molotovin sopimus jäi Neuvostoliiton osalta voimaan. Myös liian suuret sotakorvaukset ensimmäisen maailmansodan jälkeen, joita Ranska etunenässä oli vaatimassa, osoittautuivat liian raskaaksi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa menetti alueita: Ranskalle, Belgialle, Tanskalle ja Puolalle, jotka menetettiin aika löyhästi mihinkään todelliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvää syytä, muuta kuin Ranskalaisten katkeruus jäädä euroopan kakkoseksi Saksalle, jota Ranska oli Napoleonin ajoilta asti silloin tällöin tuhonnut. Tästä seurasi Saksan kääntyminen poliittisesti sisäänpäin, jossa tyytymätön kansa äänesti vallitsevien olojen mukaisesti.
Saksa oli 1900-luvun alussa jo muodostunut tieteen kieleksi, ja silloisessa itäisessä Saksassa, Sleesiassa ja Itä-Preussissa saksankieli sai vaikutteita baltian- ja puolankielestä. Tästä perintönä, vieläkin Suomen teknisistä korkeakouluista löytyy varsin hyvä saksankielen opetus. Kaikki tämä hieno kehitys katkaistiin kun aluksi ensimmäisen maailmasodan jälkeen aloitettiin Saksan kutistaminen, jota sitten toisen maailmansodan jälkeen jatkettiin ottamalla vielä n. 120 tuhatta neliökilometria lisää Saksalta, jolloin kaikki näiden aluiden murteet tuhoituivat. Unohtamatta kaikkea muuta kadonnutta kulttuuria.
Kaiken tämän lisäksi loput Saksalle jääneet vähäänkään merkittävät kaupungit pommitettiin keskustoista katsottuna täysin maantasalle. Eikä voi unohtaa, että puolet Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeestä - joka sitten jäi Saksalle ja josta muodostetiin DDR - oli eristettynä 90-luvulle asti. Koskaan ei vielä ole tehty elokuvaa, tästä aiheesta, eli mitä tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mistä siis kaikki alkoi. Elokuvat ja dokumentit puhuvat aina siitä mitä tapahtui toisen maailmansodan aikana, ei kuinka se alkoi. Luulisi näiden tapahtumien estäminen olevan tärkeämpää kuin se mitä niiden aikana tapahtuu.
Saksa ei siis ole nykyisin pinta-alaltaan lähellekkään sama osavaltioden liitto, kuin se oli ennen toista ja ensimmäistä maailmansotaa. Saksa menetti monta kokonaista osavaltiota. Saksa yhdistyi entisen DDR:n kanssa, joka oli vain n. puolet Neuvostoliiton miehitysalueesta.
Eli saksa kutistuis n. 540 tuhannesta neliökilometristä 357 tuhanteen neliökilometriin. Keski-eurooppa, euroopan sydän ja entinen itä-eurooppa heikennettiin, jolloin länsi-euroopan: Ranskan ja Britannian valta kasvoi luonnottomasti, koska siinä rikottiin vuosisatojen aikana tapahtunut kehitys. Tämä on esimerkiksi nähtävissä väestöä vertailemalla 1900-luvun alun tilanteeseen. Saksan väkiluku ei oikeastaan ole kasvanut yhtään, kun ennen oli kaksi kertaa niin iso kuin Ranskan väkiluku. Suuria innovaatioita ei Saksassa ole enään tapahtunut, kun parhaimmat aivot vietiin merten taakse, ja sitä tapahtuu edelleenkin, koska onhan Saksa menettänyt sen uskomattoman kauniin ilmeensä, jota se ennen toisen maailmansodan loppuvaiheita esim. arkkitehtuurisesti edusti.
Käännös parempaan voi tapahtua vain Euroopan yhdentymisen kautta, mutta vanhat vuosia syötetyn propagandan kaltainen asioiden vääristely, alkaa jälleen kerran näkyä Ranskan ja muutaman muun valtion kautta Saksan vihamielisenä arvosteluna. Ranska haluaa olla ykkönen, hinnalla millä hyvänsä, se on kuin mustasukkainen nainen/mies, mutta toivottavasti tästä ei enään seuraa samankaltaiset aikaansaannokset.
keskiviikkona 01.02.2012
Vielä kun Historian kirjoissa selvästi kerrottaisiin ettei sitä Saksaa, joka silloin oli maailman suurimpia valtioita talouden väestön koon mukaan enään ole, elikkä suurvaltaa niin kuin Yhdysvallat ja Kiina nykyisin.
Saksalta otettiin valtavia maa-alueita ensimmäisen maailmansodan jälkeen, n. 80 tuhatta neliökilometriä, jolloin Saksan toinen lähes Ruhrin kaltainen teollisuusalue pirstoitui. Lopulta toisen maailmansodan jälkeen koko alue otettiin ja muodostettiin osaksi uutta Puolan valtiota. Puola itse menetti enemmän kuin sai: n. 90 tuhatta neliökilometria Saksalta, mutta menetti Ukrainalle ja Valkovenäjälle n. 180 tuhatta neliökilotriä. Voisi siis sanoa, että Trippen-Molotovin sopimus jäi Neuvostoliiton osalta voimaan. Myös liian suuret sotakorvaukset ensimmäisen maailmansodan jälkeen, joita Ranska etunenässä oli vaatimassa, osoittautuivat liian raskaaksi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa menetti alueita: Ranskalle, Belgialle, Tanskalle ja Puolalle, jotka menetettiin aika löyhästi mihinkään todelliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvää syytä, muuta kuin Ranskalaisten katkeruus jäädä euroopan kakkoseksi Saksalle, jota Ranska oli Napoleonin ajoilta asti silloin tällöin tuhonnut. Tästä seurasi Saksan kääntyminen poliittisesti sisäänpäin, jossa tyytymätön kansa äänesti vallitsevien olojen mukaisesti.
Saksa oli 1900-luvun alussa jo muodostunut tieteen kieleksi, ja silloisessa itäisessä Saksassa, Sleesiassa ja Itä-Preussissa saksankieli sai vaikutteita baltian- ja puolankielestä. Tästä perintönä, vieläkin Suomen teknisistä korkeakouluista löytyy varsin hyvä saksankielen opetus. Kaikki tämä hieno kehitys katkaistiin kun aluksi ensimmäisen maailmasodan jälkeen aloitettiin Saksan kutistaminen, jota sitten toisen maailmansodan jälkeen jatkettiin ottamalla vielä n. 120 tuhatta neliökilometria lisää Saksalta, jolloin kaikki näiden aluiden murteet tuhoituivat. Unohtamatta kaikkea muuta kadonnutta kulttuuria.
Kaiken tämän lisäksi loput Saksalle jääneet vähäänkään merkittävät kaupungit pommitettiin keskustoista katsottuna täysin maantasalle. Eikä voi unohtaa, että puolet Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeestä - joka sitten jäi Saksalle ja josta muodostetiin DDR - oli eristettynä 90-luvulle asti. Koskaan ei vielä ole tehty elokuvaa, tästä aiheesta, eli mitä tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mistä siis kaikki alkoi. Elokuvat ja dokumentit puhuvat aina siitä mitä tapahtui toisen maailmansodan aikana, ei kuinka se alkoi. Luulisi näiden tapahtumien estäminen olevan tärkeämpää kuin se mitä niiden aikana tapahtuu.
Saksa ei siis ole nykyisin pinta-alaltaan lähellekkään sama osavaltioden liitto, kuin se oli ennen toista ja ensimmäistä maailmansotaa. Saksa menetti monta kokonaista osavaltiota. Saksa yhdistyi entisen DDR:n kanssa, joka oli vain n. puolet Neuvostoliiton miehitysalueesta.
Eli saksa kutistuis n. 540 tuhannesta neliökilometristä 357 tuhanteen neliökilometriin. Keski-eurooppa, euroopan sydän ja entinen itä-eurooppa heikennettiin, jolloin länsi-euroopan: Ranskan ja Britannian valta kasvoi luonnottomasti, koska siinä rikottiin vuosisatojen aikana tapahtunut kehitys. Tämä on esimerkiksi nähtävissä väestöä vertailemalla 1900-luvun alun tilanteeseen. Saksan väkiluku ei oikeastaan ole kasvanut yhtään, kun ennen oli kaksi kertaa niin iso kuin Ranskan väkiluku. Suuria innovaatioita ei Saksassa ole enään tapahtunut, kun parhaimmat aivot vietiin merten taakse, ja sitä tapahtuu edelleenkin, koska onhan Saksa menettänyt sen uskomattoman kauniin ilmeensä, jota se ennen toisen maailmansodan loppuvaiheita esim. arkkitehtuurisesti edusti.
Käännös parempaan voi tapahtua vain Euroopan yhdentymisen kautta, mutta vanhat vuosia syötetyn propagandan kaltainen asioiden vääristely, alkaa jälleen kerran näkyä Ranskan ja muutaman muun valtion kautta Saksan vihamielisenä arvosteluna. Ranska haluaa olla ykkönen, hinnalla millä hyvänsä, se on kuin mustasukkainen nainen/mies, mutta toivottavasti tästä ei enään seuraa samankaltaiset aikaansaannokset.
– Anonyymi (ei varmistettu)