"Onko kyseessä kehon äärimmäinen refleksi? Voisiko ulkopuolisen henkilön aistiminen vaarallisissa tilanteissa olla jopa alkuperäinen syy ihmisten uskoon yliluonnollisille asioille?"
Ihmisella tai tutkijoilla on ainakin "Selittely-reaktio":
Joku on nähnyt jotakin, joka on oikeasti olemassa.
Tutkija on epäluuloinen ja keksii asialle oman selityksen. Sen jälkeen hän uskoo omaan selitykseen. Ja yrittää sen jälkeen myydä oman ajatuksensa totuutena. Ehkä jopa onnistuu siinä.
Valitetettavasti tällä "totuudella" ei toisinaan ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Mutta hänen selitystään pidetään totuutena, koska se kuulostaa uskottavalta tai siksi koska hän on tutkija.
Meniköhän tälläisessä tapauksessa kaikki oikein? Poljettiinkohan totuus maahan?
Näin tapahtuu valitettavan usein. Kun emme tunne asiaa, se selittelemme.
Arjessa toimimme näin usein. Tunnetuin tapaus tästä on, joka liittyy tähänkin aiheeseen, kun Jeesus tuli maailmaan. Jumalan poika syntyi keskellemme ensi jouluna (josta alkaa ajanlaskumme, vaikka vuosi ei ilmeisesti ihan täsmää ).
Pääsiäisenä tapoimme hänet, koska hän ei voi olla totta eli se joka hän sanoi olevana. Miksi? Koska Jumalan Poika, joka itse on Jumala (yksi persoona), teki itsestään Jumalan vertaisen ollessaan ihmisten silmien edessä kosketeltavana. Se oli liikaa sen ajan uskonnolliselle hienotunteisuudelle ja ihmisten omille ajatuksille. Ja kuitenkin moni eli ja elää vieläkin päivittäistä elämäänsä yhteydessä häneen, Jeesukseen. Eikä se vaadi mitään "äärimmäistä stressireaktiota", vaan tulla vain lapsen kaltaiseksi ja uskoa ja luottamista Häneen. Ja senkin saamme nähdä Raamatun sanan kautta. Ja ehtoollisella saamme edelleen ottaa vastaan Hänet: hänen ruumiinsa ja verensä.
Mutta ymmärrän että tämä voi olla jonkin mielestä liian paksua. En voi uskotella ketään. Jumala itse antaa uskon itseensä.
Hassuinta tässä on, kun lopetin ylläolevan kirjoittamisen, luin vasta sitten, että varmistuskysymyseni on "Missä kuussa vietetään joulua?" :) Jeesus itse antaa uskon itseensä ja vahvistaa oman olemassa olonsa...
Nyt vielä mietin, että uskaltaako näiden viestien läpikävijä julkaista tämän vai ajatetteleeko hän, että Jeesuksesta puhuminen on liikaa? Vai onko Jeesus hänelle aivan liikaa ?
maanantaina 16.07.2012
"Onko kyseessä kehon äärimmäinen refleksi? Voisiko ulkopuolisen henkilön aistiminen vaarallisissa tilanteissa olla jopa alkuperäinen syy ihmisten uskoon yliluonnollisille asioille?"
Ihmisella tai tutkijoilla on ainakin "Selittely-reaktio":
Joku on nähnyt jotakin, joka on oikeasti olemassa.
Tutkija on epäluuloinen ja keksii asialle oman selityksen. Sen jälkeen hän uskoo omaan selitykseen. Ja yrittää sen jälkeen myydä oman ajatuksensa totuutena. Ehkä jopa onnistuu siinä.
Valitetettavasti tällä "totuudella" ei toisinaan ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Mutta hänen selitystään pidetään totuutena, koska se kuulostaa uskottavalta tai siksi koska hän on tutkija.
Meniköhän tälläisessä tapauksessa kaikki oikein? Poljettiinkohan totuus maahan?
Näin tapahtuu valitettavan usein. Kun emme tunne asiaa, se selittelemme.
Arjessa toimimme näin usein. Tunnetuin tapaus tästä on, joka liittyy tähänkin aiheeseen, kun Jeesus tuli maailmaan. Jumalan poika syntyi keskellemme ensi jouluna (josta alkaa ajanlaskumme, vaikka vuosi ei ilmeisesti ihan täsmää ).
Pääsiäisenä tapoimme hänet, koska hän ei voi olla totta eli se joka hän sanoi olevana. Miksi? Koska Jumalan Poika, joka itse on Jumala (yksi persoona), teki itsestään Jumalan vertaisen ollessaan ihmisten silmien edessä kosketeltavana. Se oli liikaa sen ajan uskonnolliselle hienotunteisuudelle ja ihmisten omille ajatuksille. Ja kuitenkin moni eli ja elää vieläkin päivittäistä elämäänsä yhteydessä häneen, Jeesukseen. Eikä se vaadi mitään "äärimmäistä stressireaktiota", vaan tulla vain lapsen kaltaiseksi ja uskoa ja luottamista Häneen. Ja senkin saamme nähdä Raamatun sanan kautta. Ja ehtoollisella saamme edelleen ottaa vastaan Hänet: hänen ruumiinsa ja verensä.
Mutta ymmärrän että tämä voi olla jonkin mielestä liian paksua. En voi uskotella ketään. Jumala itse antaa uskon itseensä.
Hassuinta tässä on, kun lopetin ylläolevan kirjoittamisen, luin vasta sitten, että varmistuskysymyseni on "Missä kuussa vietetään joulua?" :) Jeesus itse antaa uskon itseensä ja vahvistaa oman olemassa olonsa...
Nyt vielä mietin, että uskaltaako näiden viestien läpikävijä julkaista tämän vai ajatetteleeko hän, että Jeesuksesta puhuminen on liikaa? Vai onko Jeesus hänelle aivan liikaa ?
– Mikke (ei varmistettu)