Olen pitänyt Maarit Tastulaa fiksuna toimittajana, mutta tämä jakso otsikolla: "Lisääntyykö onni vatvomalla lapsuuden traumoja?", on ihan tosi järkyttävä alitus jo otsikollaan.
Vakavista traumoista, esim. pikkulapsuuden (1-7v) vuosittain pedofiilinen sex väkivalta, jatkuva kotiväkivalta jättää ihmiseen jäljet (dissosiatiiviset persoonahäiriölt, traumastressin avoissa ja fysiikassa), psyykkiset toimintahäiriöt ja pelot.
Vakavasti traumatisoituneet ihmiset eivät "vatvo" lapsuuden asioita, vaan trauman puhjetessa lapsuuden kauhut (takaumat ja taantumatilat) ajavat häntä takaa! Jos ei tiedä mistä puhuu,
tai sekoittaa kaksi ihan eri asiaa, olisi parempi olla hiljaa.
Vakavasti traumatisoituneet, kuten itse olen, joutuvat pakosti käymään ja kohtaamaan lapsuuden kammottavia asioita ja yrittämään jopa puhua niistä siksi, että he selvityisivät edes jotenkin eteenpäin elämässään. Toinen vaihtoehto on itsemurha, jos ei jaksa. He eivät siis etsi onnea, eivät edes oleta sitä, vaan yrittävät selviytyä.
Puhukaa edes oikeista asioista oikein. Onni ja selviytyminen on kaksi aivan eri asiaa.
Saitte minut hyvin vihaiseksi. Ja sekin vielä, että menneen maailman onnellisuus guru (vanhat tiedot ja käsitykset) raavitaan traumoista puhumaan, kun on ihan eri alan ihminen.
Maailmassa tietenkin saa puhua millä painotuksilla tahansa onnellisuudesta ja sen tavoittelemisesta. Mutta että puhuu traumoista niin ettei tajua niistä tai niistä kärsivistä ihmisistä mitään. Yök!
Jos tarkoitus oli saada palautetta ja ärsyttää, onnistuitte !
perjantaina 28.12.2012
Olen pitänyt Maarit Tastulaa fiksuna toimittajana, mutta tämä jakso otsikolla: "Lisääntyykö onni vatvomalla lapsuuden traumoja?", on ihan tosi järkyttävä alitus jo otsikollaan.
Vakavista traumoista, esim. pikkulapsuuden (1-7v) vuosittain pedofiilinen sex väkivalta, jatkuva kotiväkivalta jättää ihmiseen jäljet (dissosiatiiviset persoonahäiriölt, traumastressin avoissa ja fysiikassa), psyykkiset toimintahäiriöt ja pelot.
Vakavasti traumatisoituneet ihmiset eivät "vatvo" lapsuuden asioita, vaan trauman puhjetessa lapsuuden kauhut (takaumat ja taantumatilat) ajavat häntä takaa! Jos ei tiedä mistä puhuu,
tai sekoittaa kaksi ihan eri asiaa, olisi parempi olla hiljaa.
Vakavasti traumatisoituneet, kuten itse olen, joutuvat pakosti käymään ja kohtaamaan lapsuuden kammottavia asioita ja yrittämään jopa puhua niistä siksi, että he selvityisivät edes jotenkin eteenpäin elämässään. Toinen vaihtoehto on itsemurha, jos ei jaksa. He eivät siis etsi onnea, eivät edes oleta sitä, vaan yrittävät selviytyä.
Puhukaa edes oikeista asioista oikein. Onni ja selviytyminen on kaksi aivan eri asiaa.
Saitte minut hyvin vihaiseksi. Ja sekin vielä, että menneen maailman onnellisuus guru (vanhat tiedot ja käsitykset) raavitaan traumoista puhumaan, kun on ihan eri alan ihminen.
Maailmassa tietenkin saa puhua millä painotuksilla tahansa onnellisuudesta ja sen tavoittelemisesta. Mutta että puhuu traumoista niin ettei tajua niistä tai niistä kärsivistä ihmisistä mitään. Yök!
Jos tarkoitus oli saada palautetta ja ärsyttää, onnistuitte !
Palaute terveisin
Teresia Weiss
– Teresia Weiss (ei varmistettu)