maanantaina 21.01.2013

Arvostan suuresti MOT:n hienoja, asiallisia ja uutta avaavia reportaaseja. Mutta nyt minun täytyy tunnustaa konkreettinen pettymykseni.

Mielestäni tämäniltainen ohjelma ei luodannut vapaamuurariutta millään tavalla näkemyksellisesti, vaan sohi yksityiskohtia mielestäni monilla ihan väärillä faktoilla. Olen itse ollut vapaamuurari viimeiset vajaat kymmenen vuotta, eikä minulla ole pahaa sanottavaa harrastuksesta. Päin vastoin - moni läheiseni on todennut minun kasvaneen ihmisenä näiden vuosien aikana.

Tietyllä tavalla yksinkertaistaen voisi todeta, että kysessä on tietynlainen aikuisten miesten roolipeli, joka rituaalien symbolien kautta opettaa kasvamaan ihmisenä ja kohtaamaan elämää suurempia asioita ilman uskontojen vouhkaamista. Vapaamuurarit kavanhatavat oikeaoppisuutta ja korostavat, että jokaisen tulee itse löytää oma totuutensa suurista elämän kysymyksistä - eikä suoralta kädeltä uskoa valmiiksi kirjoitettuihin opinkappaleisiin. Vapaamuurarius opettaa suvaitsevaisuutta, sovinnollisuutta ja rehellisyyttä. Muurarikaverini totesi, että enää ei pysty täyttämään veroilmoitustakaan hiukan virittämällä. Vaikea kuvitella näiden miesten kähmivän joitakin henkilökohtaisia etuisuuksia herraspiireissä.

Meillä on loosissa jäsenenä ihmisiä kaikista eri ammateista rekkakuskista kirurgiin, eikä toiminta mitenkään ohjaudu mihinkään yhteiskunnallisesti kestämättömään. Politiikasta, rahasta ja uskonnosta ei puhuta - se on vähän kuin kirjoittamaton sääntö. Mutta me olemme kaikki vain ihmisiä, aina joukossa voi olla joku, joka oikaisee moraalin polulla. Mutta siihen ei vapaamuurarius ajattelutapana anna mitään oikeutusta.

Syy, miksi me vapaamuurarit emme kerro julkisesti henkisesti kasvattavista rituaaleistamme, on hyvin yksinkertainen. Haluamme tarjota uudelle tulokkaalle ainutkertaisen tilaisuuden kokea sydämessään ainutkertaisen havahduttavan kokemuksen, joka antaa elämänmittaisen muiston suurien arvojen merkityksestä elämämme etiikan ohjaajana. Sitä ei voi kirjasta lukea, se pitää kokea.

Ainut asia, jota joskus kritisoin, oli se, että jäseneksi voi päästä vain miehiä. Arvostan naisia ja haluan olla aina ehdottoman tasapuolinen ja sukupuolineutraali. Mutta olen tämänkin asian niellyt vuosien kuluessa. Vapaamuurarien ajattelussa meidän pitää heittäytyä ja tunnustaa oma pienuutemme ja keskeneräisyytemme. Tässä voisi olla monelle miehelle kova paikka tehdä se naisen silmien edessä. Ehkä me jonakin päivänä vielä siihen kasvamme. Mutta joka tapauksessa naiset ovat äärettömän kunnioitettuja veljeskunnassamme, tästä jo esimerkkinä muinainen leskenropo sekä valaehtoinen sitoutuminen kunnioittamaan toisen ihmisen parisuhdetta.

Olen henkisestä harrastuksestani ylpeä, suuri osa ystävistäni tietää minun olevan vapaamuurari.

Vastaa

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Muualla Yle.fi:ssä