Käsittämötöntä että tälläinen juutalaisvastainen britti-sarja näytettiin YLE 1 kautta parhaaseen katselaikaan. Sarjan tapahtumat ovat selvästi fiktiota eivät faktatietoihin perustuvia. Antisemitismi lisääntyy tälläisten draama-sarjojen myötä ja se todella huono asia.. Virallisesti Palestiina nimistä valtiota ei ole koskaan ollut ja Israelin valtiolla ja juutalaisilla on VT kirjoitusten mukaan virallinen oikeus juuri tuohon maa-alueseen.
Myytti nimeltä: "PALESTIINALAINEN KANSA", Palestiina, joka käsittää nykyisen Israelin ja Länsirannan, ei tosiasiallisesti ole koskaan ollut muinainen kotimaa niille arabeille, jotka asuvat Israelissa ja Länsirannalla. "Palestiinalaiset" ovat arabeja, joita 1800-luvun lopulta ja erikoisesta 1900-luvun alusta alkaen muutti ympäröiviltä arabialueilta Palestiinaan. 1880-luvulla oli alkanut juutalaisten organisoitu maahanmuutto, joka veti mukanaan arabeja naapurimaista.
Kyseinen muuttokausi oli Turkin Ottomaanien valtakaudella. Ekologisen katastrofin (=Turkin puuverotuksesta seuranneet metsien tuhohakkaukset) kokenut autioitunut ja karu sekä harvaan asuttu Palestiina oli hyvin harvojen Turkin feodaaliruhtinaitten omistuksessa. Mm. amerikkalainen kirjailija Mark Twain matkakertomuksessaan vuodelta 1867 kuvaa Pyhää Maata seuraavaan masentavaan sävyyn: "Palestiina istuu säkissä ja tuhassa, autiona ja kurjana. Nasareth on hylätty. Jeriko on raunioitunut. ... ei mikään muistuta siitä, että Vapahtaja on joskus niillä seuduilla käynyt". Juutalainen asutus alkoi sitten vähitellen tehdä rappiolle menneen maan tuottavaksi.
Vuodesta 1517 vuoteen 1917 Palestiina oli Turkkilaisten aluetta ja vuodesta 1917 vuoteen 1948 se oli Kansainliiton ja YK:n alaisena Iso-Britannian mandaattialuetta. Lähes unohduksissa ollut "Palestiina"-nimi (muinaisten roomalaisten käyttämä nimitys 2. vuosisadalta eKr.) elpyi vähitellen uudelleen käyttöön ja siitä tuli virallinen nimi brittien mandaatille. Mitään "Palestiina"-nimistä maata kansainvälinen laki ei tunne ja vielä vähemmän sen nimistä arabimaata, eikä alueen historia myöskään tunne muinaista "palestiinalaista kansaa"
Ennen Juutalaisvaltion perustamista Britannian pääministeri ja Israelin ystävänä tunnettu Britannian pääministeri Artur Balfourd antoi 11. helmikuuta v 1917, ns. Balfourdin julistuksen, jossa kaikille maailman juutalaisille myönnettiin lupa palata omaan kotimaahansa, ja ostaa sieltä itselleen maata, Britannian valvonnassa ja suojeluksessa.
Ennen Israelin valtion perustamista Kansainvälinen YK -järjestö, oli tehnyt myönteisen päätöksen Juutalaisvaltion perustamista tietyin reunaehdoin, joka sisälsi myös palestiinalaisvaltion perustamisen samalle alueella. Mutta palestiinalaiset itse vastustivat sitä. Britannian vetäytyi alueelta ennen YK antamaa määräaikaa, tarkoituksena oli jättää pieni Israel yksin vihamielisten Arabien keskelle. YK laati julkilausuman 29.11.1947. Jonka mukaan Jerusalemista olisi pitänyt tehdä kansainvälinen kaupunki, mutta Arabimaat vastustivat myös tätä esitystä, jolloin YK antoi määräyksen jakaa Jerusalemin kaupunki kahteen osaan.
Itsenäisyysjulistusta seurasi heti seuraavana päivänä viiden Arabivaltion hyökkäys Israelin kimppuun, Egyptin, Syyrian, Jordanian, Libanonin ja Irakin joukot sekä arabien puolisotilaalliset joukot joista koostui n. 100 000 miehen armeija joka hyökkäsi Israelin, noin 30 000 miestä käsittävän heikosti varustettua armeijaa vastaan. Kysymyksessä oli Goljatin hyökkäys pientä paimentolaisarmeijaan verrattavaa joukkoa vastaan. Pieni Israel piti kuitenkin pintansa ja löi 8 kuukautta kestäneessä sodassa vihollisten joukot ja valloitti 27 000 neliökilometrin alueesta n. 15 000 neliökilometriä hedelmällistä maa-aluetta ja julisti n. vuoden kuluttua sodan päättymisestä, 23. tammikuuta 1950 Jerusalemin Israelin -valtion pääkaupungiksi.
Israelin itsenäistymisen jälkeen alkoi Euroopasta muuttaa alueelle suurin joukoin holokaustista selviytyneitä juutalaisia, ja maan väkiluku kaksinkertaistui kolmen ensimmäisen itsenäisyysvuoden aikana. Seuraavan vuosikymmenen aikana 600 000 juutalaista pakeni tai karkotettiin Israeliin ympäröivistä arabimaista ja Iranista. Nämä juutalaispakolaiset eivät saaneet minkäänlaista korvausta omaisuudestaan, jonka joutuivat jättämään taaksensa maasta karkotuksen yhteydessä.
Nimimerkillä: Tutkikaa historiaa älkääkö olko Median luoman mielikuvan varassa suhteessanne Israeliin.
perjantaina 05.07.2013
Käsittämötöntä että tälläinen juutalaisvastainen britti-sarja näytettiin YLE 1 kautta parhaaseen katselaikaan. Sarjan tapahtumat ovat selvästi fiktiota eivät faktatietoihin perustuvia. Antisemitismi lisääntyy tälläisten draama-sarjojen myötä ja se todella huono asia.. Virallisesti Palestiina nimistä valtiota ei ole koskaan ollut ja Israelin valtiolla ja juutalaisilla on VT kirjoitusten mukaan virallinen oikeus juuri tuohon maa-alueseen.
Myytti nimeltä: "PALESTIINALAINEN KANSA", Palestiina, joka käsittää nykyisen Israelin ja Länsirannan, ei tosiasiallisesti ole koskaan ollut muinainen kotimaa niille arabeille, jotka asuvat Israelissa ja Länsirannalla. "Palestiinalaiset" ovat arabeja, joita 1800-luvun lopulta ja erikoisesta 1900-luvun alusta alkaen muutti ympäröiviltä arabialueilta Palestiinaan. 1880-luvulla oli alkanut juutalaisten organisoitu maahanmuutto, joka veti mukanaan arabeja naapurimaista.
Kyseinen muuttokausi oli Turkin Ottomaanien valtakaudella. Ekologisen katastrofin (=Turkin puuverotuksesta seuranneet metsien tuhohakkaukset) kokenut autioitunut ja karu sekä harvaan asuttu Palestiina oli hyvin harvojen Turkin feodaaliruhtinaitten omistuksessa. Mm. amerikkalainen kirjailija Mark Twain matkakertomuksessaan vuodelta 1867 kuvaa Pyhää Maata seuraavaan masentavaan sävyyn: "Palestiina istuu säkissä ja tuhassa, autiona ja kurjana. Nasareth on hylätty. Jeriko on raunioitunut. ... ei mikään muistuta siitä, että Vapahtaja on joskus niillä seuduilla käynyt". Juutalainen asutus alkoi sitten vähitellen tehdä rappiolle menneen maan tuottavaksi.
Vuodesta 1517 vuoteen 1917 Palestiina oli Turkkilaisten aluetta ja vuodesta 1917 vuoteen 1948 se oli Kansainliiton ja YK:n alaisena Iso-Britannian mandaattialuetta. Lähes unohduksissa ollut "Palestiina"-nimi (muinaisten roomalaisten käyttämä nimitys 2. vuosisadalta eKr.) elpyi vähitellen uudelleen käyttöön ja siitä tuli virallinen nimi brittien mandaatille. Mitään "Palestiina"-nimistä maata kansainvälinen laki ei tunne ja vielä vähemmän sen nimistä arabimaata, eikä alueen historia myöskään tunne muinaista "palestiinalaista kansaa"
Ennen Juutalaisvaltion perustamista Britannian pääministeri ja Israelin ystävänä tunnettu Britannian pääministeri Artur Balfourd antoi 11. helmikuuta v 1917, ns. Balfourdin julistuksen, jossa kaikille maailman juutalaisille myönnettiin lupa palata omaan kotimaahansa, ja ostaa sieltä itselleen maata, Britannian valvonnassa ja suojeluksessa.
Ennen Israelin valtion perustamista Kansainvälinen YK -järjestö, oli tehnyt myönteisen päätöksen Juutalaisvaltion perustamista tietyin reunaehdoin, joka sisälsi myös palestiinalaisvaltion perustamisen samalle alueella. Mutta palestiinalaiset itse vastustivat sitä. Britannian vetäytyi alueelta ennen YK antamaa määräaikaa, tarkoituksena oli jättää pieni Israel yksin vihamielisten Arabien keskelle. YK laati julkilausuman 29.11.1947. Jonka mukaan Jerusalemista olisi pitänyt tehdä kansainvälinen kaupunki, mutta Arabimaat vastustivat myös tätä esitystä, jolloin YK antoi määräyksen jakaa Jerusalemin kaupunki kahteen osaan.
Itsenäisyysjulistusta seurasi heti seuraavana päivänä viiden Arabivaltion hyökkäys Israelin kimppuun, Egyptin, Syyrian, Jordanian, Libanonin ja Irakin joukot sekä arabien puolisotilaalliset joukot joista koostui n. 100 000 miehen armeija joka hyökkäsi Israelin, noin 30 000 miestä käsittävän heikosti varustettua armeijaa vastaan. Kysymyksessä oli Goljatin hyökkäys pientä paimentolaisarmeijaan verrattavaa joukkoa vastaan. Pieni Israel piti kuitenkin pintansa ja löi 8 kuukautta kestäneessä sodassa vihollisten joukot ja valloitti 27 000 neliökilometrin alueesta n. 15 000 neliökilometriä hedelmällistä maa-aluetta ja julisti n. vuoden kuluttua sodan päättymisestä, 23. tammikuuta 1950 Jerusalemin Israelin -valtion pääkaupungiksi.
Israelin itsenäistymisen jälkeen alkoi Euroopasta muuttaa alueelle suurin joukoin holokaustista selviytyneitä juutalaisia, ja maan väkiluku kaksinkertaistui kolmen ensimmäisen itsenäisyysvuoden aikana. Seuraavan vuosikymmenen aikana 600 000 juutalaista pakeni tai karkotettiin Israeliin ympäröivistä arabimaista ja Iranista. Nämä juutalaispakolaiset eivät saaneet minkäänlaista korvausta omaisuudestaan, jonka joutuivat jättämään taaksensa maasta karkotuksen yhteydessä.
Nimimerkillä: Tutkikaa historiaa älkääkö olko Median luoman mielikuvan varassa suhteessanne Israeliin.
– Anonyymi (ei varmistettu)