Puhutaan ja pitkään uskomuksesta uskonnosta, eikä saada kakaistua ulos mitä palvottiin
Ehdottaisin Voittamattoman auringon "jumalaa" , Talvipäivän seisausta,
Samaa tarinaa Suomesta;
Jätinkirkot eli metelinkirkot ovat neoliittisella kivikaudella noin 3000–2000 eaa. Perämeren tuntumaan tehtyjä isoja kivirakennelmia, jotka ovat yleensä suorakaiteen tai ympyrän muotoisia. Muita nimityksiä jätinkirkoille ovat mm. pirunkirkko ja jatulinkirkko.
Jätinkirkkoja on lähinnä Pohjanmaalla ja muualla Perämeren pohjoisilla rannoilla. Suurin jätinkirkko on 60-metrinen Raahen Kastelli. Kesällä 2013 löytyi jätinkirkko Pohjois-Karjalasta, ja on mahdollista, että niitä on sisämaassa enemmänkin.[1] Maanviljely oli saapunut Suomeen jätinkirkkojen aikaan, muttei ollut levinnyt laajalle. Jätinkirkot rakensi Pöljän keramiikkaa valmistanut väestö.
Jätinkirkot eli metelinkirkot ovat neoliittisella kivikaudella noin 3000–2000 eaa. Perämeren tuntumaan tehtyjä isoja kivirakennelmia, jotka ovat yleensä suorakaiteen tai ympyrän muotoisia. Muita nimityksiä jätinkirkoille ovat mm. pirunkirkko ja jatulinkirkko.
Kehävallin akseli on suunnattu talvipäivänseisauksen auringonnoususta kesäpäivänseisauksen auringonlaskuun. Samaan tapaan suunnattiin myös muun muassa Karnakin suuri temppelikompleksi Egyptissä sekä Englannin Stonehenge. Paikalta löytyi myös merkkejä kivikautisesta leiristä.
lauantaina 18.01.2014
Puhutaan ja pitkään uskomuksesta uskonnosta, eikä saada kakaistua ulos mitä palvottiin
Ehdottaisin Voittamattoman auringon "jumalaa" , Talvipäivän seisausta,
Samaa tarinaa Suomesta;
Jätinkirkot eli metelinkirkot ovat neoliittisella kivikaudella noin 3000–2000 eaa. Perämeren tuntumaan tehtyjä isoja kivirakennelmia, jotka ovat yleensä suorakaiteen tai ympyrän muotoisia. Muita nimityksiä jätinkirkoille ovat mm. pirunkirkko ja jatulinkirkko.
Jätinkirkkoja on lähinnä Pohjanmaalla ja muualla Perämeren pohjoisilla rannoilla. Suurin jätinkirkko on 60-metrinen Raahen Kastelli. Kesällä 2013 löytyi jätinkirkko Pohjois-Karjalasta, ja on mahdollista, että niitä on sisämaassa enemmänkin.[1] Maanviljely oli saapunut Suomeen jätinkirkkojen aikaan, muttei ollut levinnyt laajalle. Jätinkirkot rakensi Pöljän keramiikkaa valmistanut väestö.
Jätinkirkot eli metelinkirkot ovat neoliittisella kivikaudella noin 3000–2000 eaa. Perämeren tuntumaan tehtyjä isoja kivirakennelmia, jotka ovat yleensä suorakaiteen tai ympyrän muotoisia. Muita nimityksiä jätinkirkoille ovat mm. pirunkirkko ja jatulinkirkko.
Kehävallin akseli on suunnattu talvipäivänseisauksen auringonnoususta kesäpäivänseisauksen auringonlaskuun. Samaan tapaan suunnattiin myös muun muassa Karnakin suuri temppelikompleksi Egyptissä sekä Englannin Stonehenge. Paikalta löytyi myös merkkejä kivikautisesta leiristä.
– Revi (ei varmistettu)