Älkää kollegat kiistelkö. Ei julkisen terveydenhuollon ahdinko ole yksityislääkäreiden syy. Yksityissektori tarvitaan, sillä perusterveydenhuolto ei millään selviä työtakasta ilman sitä. Itsekin menisin hoidettavaksi yksityiselle vakuutuksen turvin, sillä haluan tietää, että minua hoitaa juuri valitsemani lääkäri. Näin on muuallakin Euroopassa, asiakas itse valitsee, kuka hänen "henkilääkärinsä" on. Ongelma ovat valtion ja kuntien päättäjät, joille ylilääkäreiden on mahdotonta selittää resurssitarvetta. Itse ajattelemme omassa terveyskeskuksessani jokaisessa sidetarpeessa ja laboratoriokokeessa, jotta yhteiset julkiset varat käytetäisiin mahdollisimman järkevästi. Tämä on eettisesti myös oikein.

Julkinen puoli on loistava työnantaja, koska työyhteisö on moniammatillinen, potilaat haasteellisia ja konsultaatiokanavat ja tietoyhteydet erikoissairaanhoitoon toimivat. Työ on äärimmäisen kiireistä, kuormittavaa, vaativaa mutta myös palkitsevaa pitkien potilassuhteiden ja suoran omilta potilailta saadun oppimispalautteen takia. Virassa olevat terveyskeskuslääkärit ovat palkkansa ansainneet. Tunnen paljon nuoria kollegoita, jotka ovat terveyskeskustyöstä kiinnostuneita. Usein harmittaa, että vain tk:ssa potilaat voivat haukkua hoitajat ja lääkärit päin naamaa pataluhiksi. Yksityispuolella näin ei käy. Terveyskeskustyötä ei arvosteta, ei päättäjien eikä potilaiden toimesta. Onneksi ei aina näin kärjistetysti.

Tilanne varmasti tulee muuttumaan, ja on tärkeää, että lääkäreitäkin uudistuksissa kuunnellaan. Lääketiede on mennyt niin suurilla harppauksilla eteenpäin viimeisten 20vuoden aikana, että on silkkaa utopiaa pystyä siihen samoilla resursoinneilla vuodesta toiseen.

– terveyskeskuslääkäri Häme (ei varmistettu)