Tämähän näkyy myös lasten koulunkäynnissä. Viikonloppujen jälkeen ollaan aivan poikki ja läksyt tekemättä. Ja usein syynä juuri "harrastusten" vaatimat kilpailut ja treenit. On ihmeellistä, että ensinnäkin vanhemmilta puuttuu täysin omien lastensa kohdalta terve suojeluvaisto. Ja toisaalta, että asiantuntijat ovat aiheesta näinkin hiljaa. Joitain kommentteja on tullut, joissa muistaakseni tämä lastenpsykiatri tms. Cacciatore oli huolissaan lasten vähentyneestä vapaa-ajasta. Siis oikeasta vapaa-ajasta. Eihän tuollaiset treeni- ja kilpailuaikataulut kuulu kuin ammattilaisille. Aikaa tarvittaisiin kuitenkin vapaaseen leikkimiseen, kavereiden kanssa seurusteluun, perheen yhdessäoloon (ilman jatkuvaia suorituspaineita ja aikatauluja) ja läksyjen tekoon. Siihen ei tunnu näillä kunnianhimoisilla vanhemmilla riittävän mielenkiintoa, kun eletään omia menetettyjä unelmiaan lastensa kautta. Ei tule seuraamaan muuten hyvää jälkeä, sanokaa mun sanoneen.

– Missä lastensuojelu? (ei varmistettu)