Eijan päiväkirja 7.10. - 10.10.

7/10
”En minä ole mihinkään muuttamassa. Olen lähdössä vain 2 kuukauden työmatkalle,” sanoit matkalaukut kainalossasi.
Luuletko todella, että uskon! Siksikö olen roikkunut löysässä hirressä viimeisen vuoden? Siksikö teen caminoa Santiago de Compostelaan? Että 2 kuukauden työmatka.

Luepa uudelleen uuden yrityksesi liiketoimintasuunnitelma. Ei siinä ole paikkaa minulle nyt, eikä myöhemminkään.

8/10
En suostu olemaan sarjakuvien Helga Hirmuinen, joka odottaa kotona liesi lämpimänä, kun Harald ennättää seikkailuiltaan kotiin – lähteäkseen uudelleen.

Minulle sopisi mies, joka on Caminonsa tehnyt, joka tietää, että haluaa jakaa elämänsä kanssani, jonka kanssa voi rakentaa yhteisiä unelmia ja seikkailuja.

9/10
Ystäväni haudattiin tänään.
Kuka kertoo missä järjestyksessä meidän on lähdettävä?
Ei sitä mittaa tekemättömät tehtävät, eivät teini-ikäiset lapset.
Pyydän voimia perheelle, jonka surun ja ikävän määrää on mahdoton mitata.

10/10
Mikä on tärkeintä elämässä?
- Omat pojat, jotka ovat täyttä totta, omaa vertani ja lihaani.
sekä
Unelmat vielä hatarat, joita voin lennättää kuin leijaa korkealla, mutta joista pidän kiinni tiukasti.