Linkkejä muualle

Timon videoblogi

Suora linja Suomi express –ohjelman katsojien ja tekijöiden välillä!

 

Pelisääntöjä maatalousalan opiskeluun.

 

Kauppojen mainospylväiden koko ärsyttää.

 

Palokunnassa tanssitaan taas.

 

Suunnittelevatko esteelliset asianosaiset koulujen lopettamista?


Tutustu myös näihin:
A-tuubi
Ajankohtainen kakkonen
A-Talk
A-Studio
A-Zoom
MOT
Silminnäkijä

 

Muita linkkejä:
Facebook Suomi express -ryhmä

Timon videoblogi

Akka Pohjanmaalta (ei varmistettu) 17.11.2009 12:30

Olen pian 77-vuotias, lyhyt, pyöreähkö. Olen käyttänyt aina vaatteita koko 38-40. Niin nytkin, mutta nykyiset mallit, voi, voi. Jos ei yläosa ole muuten avonainen niin ainakin kaula-aukko ylettyy melkein napaan asti. En enää löydä suht.koht. normaaleja iäkkäämmän ihmisen tyylikkäitä malleja, varsinkaan juhla-asuista. Telttoihin en halua pukeutua.

SE VILLI RAKENNUSALA (ei varmistettu) 11.11.2009 20:16

Ohjelmassa ollut asbestikeuhko sairaus, onhan ihmisille vaihdettu keuhkoja sekä
muita elimiä. Kyseessä pelkkä keuhko tuho. Miksi ei vaihdeta keuhkoja,
ihminen pärjää jopa yhdellä terveellä keuhkolla elämänsä.
Tuollaiseen sairauteen voisi saada apua ja saisi jatkaa elämäänsä onnellisesti.

Paluumuuttaja (ei varmistettu) 10.11.2009 19:46

Viime Suomi Expressin jakso maalle muuttaneesta miesparista oli sykähdyttävä. Olen itse maalle muuttanut, ja painiskelen täällä ihan samankaltaisten ongelmien kanssa kuin mitä ohjelman pari. Enkä ole edes homo.

Täälläkin alkuperäisasukkaat rallittavat moottorikelkoilla ja autoilla miten sattuu. Kova on meteli ja tiet vaarallisia muiden kulkea. Huomautettaessa nämä järjen valot toteavat, että "näin täällä on aina toimittu". Mielestäni on todella järjetöntä vedota mihinkään maaseudun perinteisiin, jos kyseessä on autoilla ja muilla moottorivehkeillä kaahailu. Mitä perinnettä se muka on? Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi edes hevospelit, mutta ei, autot, moottorikelkat ja mönkijät.

Perinnettä lienee myös humalassa ajaminen, sillä sitäkin täällä yhdestä suusta ainakin osa kyläläisistä puolustaa.

Huomasin myös, että ohjelman miespari oli huomauttanut paikallisille pimeässä sorsastuksesta. Sehän ei ole sallittua, sillä pimeässä ei metsästäjä voi nähdä, mitä ampuu. Täällä tapahtuu tuota ihan samaa. Tähänkin kuitenkin tulee pimeän metsästäjiltä vain kommentti "tunnistetaan lintu sitten kotona".

Todettakoon vielä, että olen alkuperäisasukas itsekin. Olen vain asunut parikymmentä vuotta muualla. Ja nyt muuttanut takaisin maalle. Siltikään ei minulla näytä olevan oikeutta puuttua edes selkeästi lainvastaisiin toimiin täällä böndellä. "Kun täällä on aina tehty näin."

Maalle muuttaja voi näkemykseni mukaan joko sietää kaiken alkuperäisten tahkonpyörittäjien öykkäröinnin ja keskittyä katselemaan neljän seinän sisällä vaikka televisiota. Tai sitten hän voi jatkaa tuloksettomalta tuntuvaa taisteluaan idiotismia vastaan. Tai muuttaa pois.

Toivon voimia ohjelman kaksikolle. Maalaisidylli näytti naapuruston muutamaa tomppelia lukuunottamatta hienolta.

LATTIAPINNOITUS (ei varmistettu) 3.11.2009 17:45

Sain kuulla että ohjelmassanne kävitte musiikkikeskuksen työmaalla, jossa oli
yllättäen lattioiden pinnoitustyöt siirretty myöhempään ajankohtaan. Kuulin työmaan
työntekijöiltä että ohjelman jälkeen akryylilattiat oli pinnoitettu ilman minkaanlaista
tuuletusta ja ilman suojaimia, kuitenkin ennen ohjelman ulostuloa.
Asia yritetään varmaankin painaa villasella,työsuojelupiiri on tietoinen asiasta.

Peter (ei varmistettu) 29.10.2009 17:42

Olen 32, vuotias mies Kirkkonummelta. Katselin ohjelmaanne tuossa 29.10, ja 'inhimiillisyyttä kotikuntaan' herätti muistoja. Muistaakseni puolisen toista vuotta sitten kun olin eräässä seminaarissa jossa käsiteltiin vammaisten ihmisten oikeuksia. siellä kyseinen ministeri vakuutti, että he ratifioivat Yk:n vammaisten ihmisoikeus sopimuksen.
70 maata ovat ratifioineet tämän sopimuksen mutta Suomi ei.
Tiedän, että tällaiset asiat vievät aikaa.
Olen itse vammautunut 5-vuotiaana liikenne-onnettomuudessa, ja siksi asia kiinnostaa minua. Kyseisessä ohjelmassanne käsittelitte 'nuorten liikenne käyttäytyminen', samaa olen itsekin pohtinut.
Asia on niin, että jokaisella ihmisellä on vain yhdet aivot.
Nuorille pitää antaa asenne kasvatusta välttämättä pelottelu ei ole oikea keino?

Markku Renko (ei varmistettu) 22.10.2009 13:14

Hei,
Katsoin eilen ohjelmanne ja siinä oli valmistajien antamaa väärää tietoa. Lumen-määrä, joka ilmoitetaan lampun paketissa, tarkoittaa lampun antamaa valovirtaa uutena. Kuitenkin todellisuudessa, jopa loistelampuille käytetään suunnittelussa vanhenemiskerrointa 0,7, ja näillä ns. energiansäästölampuilla vanheneminen tapahtuu ensiksikin huomattavasti nopeammin ja pahempana, joten kokemusperäisesti tyypistä ja valmistajasta riippuen kerroin on 0,5 jo 500-1000 käyttötunnin jälkeen. Kun tämä otetaan huomioon lamppua valittaessa hehkulamppuun verrattuna, niin pakkauksessa ilmoitetuilla vastaavilla W-määrillä ei ole mitään todellisuuspohjaa, vaan watit alkavat olla kohta yksi yhteen, joten se siitä energiansäästöstä.
Tämä olisi aiheellista tuoda julki myös kuluttajille, koska hintavertailu taas hehku-/energiansäästölamppu antaa oikean kuvan kannattavuudesta.

Aaro Pieniluoma (ei varmistettu) 16.10.2009 09:48

"Kunnille kotihoito on edullista laitoshoitoon verrattuna. Kiinteitä rakenteita ei juurikaan tarvita. Palvelun tason ja hinnan kunta voi määrittää oman halunsa mukaan ja vielä suhteuttaa asiakkaan tuloihin. Käytännössä vanhuksen koko eläke voidaan niistää täysin laillisesti erilaisilla palvelumaksuilla kunnan pohjattomaan kassaan. Mutta eiväthän minkään kunnan päättäjät sillä tavalla voi tehdä mummoille ja papoille, eiväthän?"

Olen vahvasti eri mieltä: kyllä voivat ja kyllä tekevät. Ja miksi tekevät? Siksi, että STM suosittelee siirtymään laitoshoidosta avohoitoon. Miksi suosittelee? Eihän ne sitä varmaan myönnä, mutta mikäs muu siellä takana lymyää kuin raha ja sen säästäminen. Tai tarkemmin sanoen se, että laitetaan palveltavat vanhukset suurempaan vastuuseen saamistaan palveluista kuin mihin asiakasmaksulaki ja -asetus antavat laitoshoidon kyseessä ollessa mahdollisuuden.

Pitää huomata ja muistaa, että vedenjakaja sille jääkö kuukausituloista hoidettavalle jotakin vai meneekö kaikki ja pitääkö vielä laittaa säästöistä lisäksi, kulkee laitoshoidon ja avohoidon määritelmän välillä. Laitoshoidossa olevalle pitää jättää 82 % tai 90 euroa tupakka- tai arkkurahaa, mutta avohoidosta nauttivalta voidaan laskuttaa enemmän kuin tulot kuukaudessa ovat. Avohoitolaisen maksukattona on vain se, ettei enempää saa laskuttaa kuin palvelujen tuottaminen on tullut maksamaan. Mutta sehän on vain laskennallinen kysymys ja kulujen tason määräämisestä kiinni, miten korkealle katto halutaan hilata.

Kun asiasta kesällä keskusteltiin, jälkikasvuni valisti, että avohoitorahastushan on kunnan viimeinen mahdollisuus saada hoidettavien rahat vanhustenhoitobisneksen ja kuntatalouden pyörittämiseen. Miten niin, kysyin? No, jos vanhuksen kuollessa jotakin jää perinnöksi, kunta jää nuolemaan näppejään, koska peritöverot vie valtio. MOT.

Rahallisen raadollisuuden yli pitäisi nostaa laatu: laitoshoidossa henkilökunnan määrälle ja koulutustasolle asetetaan suuremmat vaatimukset kuin avohoitopalveluja tarjottaessa. Nyt ja tulevaisuudessa vastineeksi suuremmille maksuillesi avohoidon "kodinomaisissa" tiloissa ja olosuhteissa saat vähemmän ja heikkolaatuisempaa palvelua.

Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, STM:n oppaita 2001:4, on STM:n Suomen Kuntaliiton yhteinen suositus, joka antaa valtakunnalliset suuntaviivat hyvän vanhustenhuollon kehittämiseksi.
• Suositus on tarkoitettu kuntien päättäjille ja johdolle, jotka ovat vastuussa toiminnallisista
linjauksista, sekä voimavarojen osoittamisesta toimintaan.
• Suositus auttaa kuntien tarkastuslautakuntia arvioimaan kunnan toimien asianmukaisuutta,
tavoitteiden toteutumista ja budjettivarojen käyttöä.
• Kuntalaisille suositus antaa suuntaviivat, joiden perusteella he voivat arvioida oman
kuntansa palvelutasoa ja toimintatapoja sekä tehdä kehittämisehdotuksia.
• Suositusta voidaan käyttää hyväksi kuntasuunnitelman ja talousarvion laatimisessa, jossa
tavoitteet konkretisoidaan työntekijämääriksi, investoinneiksi ja muiksi toiminnan kuluiksi.

Suosituksessa todetaan henkilöstön määrä asiakasta kohden vanhainkodeissa, terveyskeskuksissa ja tehostetussa palveluasumisessa, valtakunnalliset keskiarvot:
Koko hlöstö/asiakas Hoitohlöstö/asiakas
Vanhainkodeissa 0,61-0,69 0,42
Terveyskeskuksissa 0,86 0,66
Tehostetussa palveluasumisessa 0,36 Tietoa ei käytettävissä

Esimerkeiksi laitoshoidon hoitotehtäviä suorittavan henkilöstön määristä on annettu hyvälle mitoitukselle 0.80/asiakas, keskivertomitoitukselle 0,50-0,60/asiakas ja välttävälle mitoitukselle 0,32/asiakas. Turun mitoitustavoite dementiahoidolle on 0,50/asiakas.

Muuramessa Koskikodin dementiaryhmäkoti toimii kahdessa kerroksessa. Paikkoja on 8 + 8 ja hoitajia yksi kerroksessaan sekä yksi ”juoksutyttö”, joka auttaa eniten apua tarvitsevassa kohteessa. Poikkeaako asiakkaiden määrä, asumisolot ja henkilökunta riittävästi vanhainkotiolosuhteista, että toiminta voidaan arvioida avohoitopalveluksi? Jos poikkeaa, niin onko oikein, että luokituksen muuttumisen maksaa pitkässä juoksussa henkilökunta selkänahastaan ja asiakkaat pussistaan?

Laitoshoitotasoista hoitoa tarvitseville vanhuksille, veteraaneille, pitää turvata lain määrittelemät oikeudet saada hoitoa suosituksien mukaiselta henkilökunnalta hintaan, jonka taso suhteutetaan tuloihin asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisesti. STM ajaa siirtymään avohoitoon talouden parantaminen mielessään ja viittaa kintaalla muutoksen tuomaan mahdollisuuteen keventää miehitystä ja koulutustasoa. Samoin mielestäni tekeillä olevan asiakasmaksulain uudistuksen sijasta pitäisi huomio vanhusten näkökulmasta katsoen kiinnittää palveluja tarjoavien toimintayksiköiden arvioinnin, luokituksen, yksinkertaistamiseen ja yhtenäistämiseen, jotta keinottelu alimiehitetyillä ja alikoulutetuilla organisaatioilla tuotetuilla palveluilla saadaan loppumaan. Loppujen lopuksi kysymys on hoidettavien turvallisuudesta.

Pyöveli (ei varmistettu) 30.9.2009 12:37

Haja-asutusaluiden jätevesihuollon uudet määräykset eivät ole riittävän selkeät ja puhdistusjärjestelmien kauppa on kirjavaa.Jokaisenhan pitää
huolehtia omista jätevesistään, mutta suhteutettuna ihmisen tuottamat
jätevedet ja esm. sianlihatuotannosta syntyvät jätteet/jätevedet....kummat ovat ympäristöllemme enemmän haittaa tuovia?
Sianlihatuotannon yhteydessä syntyvistä jätevesistä/jätteistä: tauteihin ja synnytyksessä kuolleet raadot ja liete ovat ohjautuneet ympäristöön melkeinpä sellaisenaan ilman mitään käsittelyjä.Rumin luontokuva osiossa
Vihdistä, suursikalasta jossa raadot kärrätään surutta pelloille.Lietealtaat tulvivat yli äyräiden aitaamattomina ja kattamattomina...lietettä levitetään pelloille niin Vihtiin, kuin Karkkilaankin. Asiaan ei reagoinut Vihdin ympäristöterveydenhuolto, eläinlääkäri, terveystarkastaja, eikä Evirakaan.....
Nythän on mm. Karkkilaan rakennettu valuma-alueille suoja-altaita, joiden väitetään estävän vesistöjen saastumista/rehevöitymistä ja niitä rakennetaan
tukirahoilla.Väitänpä vahvasti, ettei nämä altaat vesistöjen saastumista estä
pelloilta tulevien valumavesien osalta.Karkkilan kaunis Pyhäjärvi on muuttunut
vuosikymmenten saatossa "paskajärveksi", johon ei juuri uimaan viitsi mennä.Karkkilan teollisuus on antanut oman säväyksen Pyhäjärven huonoon kuntoon, eli ei maatalouden tuottajat siihen yksistään ole syyllisiä.
Enemmän selkeää tietoa/ohjeistusta tapauskohtaisesti haja-asutusaluiden asukkaille jätevesijärjestelmien rakentamisesta...niitä ei järjestelmiä ei rakenneta tukirahoilla.

viljelijä (ei varmistettu) 23.9.2009 19:04

on pakko todeta että miten perhanan lapsellista puhetta sianlíhantuotannosta, luuletteko te perkele että tolla systeemillä suomessa riittäisi sianlihaa ihmisille, eikä mitkään isot sikalat tottavie saa viittä euroa kil vaan hiukan yli euron ja tällä kustannuspolitiikalla mikä maataloudessa vallitsee niin ei kyllä taida kellään tulla mieleen tollanen kotipossukasvatus, tehkää ensin maataloudesta järkevää ja että ihmiset saavat vähemmällä palkan, ettei yrittäjän pidä itseään työhön tappaa, onkohan kukaan ajatellut mitkä oltavat viljelijällä on? monella on monta muutakin murehdittavaa kuten oma pärjääminen, ajatelkaa ny hiukan

matti (ei varmistettu) 2.9.2009 19:36

Saisiko ko. ohjelma-osion uusintaan esim. kerran viikkoon loppuvuodeksi.
Parveke-epoksit ja asbestipurku on elvytysrakentamisen nimenomaisia piirteitä. Huom! jos asiakas (esim. sairaanhoitopiiri tai as.oy) ei kerro asbestista ja korjaussuunnitelman tehnyt insinööritoimisto ei puutu asiaan ja kunnan rakennusvirasto ei vaadi rakennuslupaan/ilmoitukseen selvitystä niin ei ole urakoitsijan asia selvitellä asiaa! Joten duunari töihin siitä tuhlailemasta työaikaa työsuojeluun.

Lähetä linkki

Esitysaika

 

 

 

Suomi express Areenassa

YLE Areena

YLE Areena
Ohjelma on nähtävissä Areenassa 7 päivän ajan tv-esityksen jälkeen.

> Areenaan

Elävä arkisto

Elävä arkisto



Muualla Yle.fi:ssä