Ulkolinja "Sadan tuhannen vuoden ongelma" kertoo, mitä Euroopassa on ydinjäteille yritetty tehdä: niitä on upotettu mereen, viety Venäjälle ja varastoitu mitä omituisempiin paikkoihin – mutta usein huonolla menestyksellä. Lopullista ratkaisua ei ole vielä kenelläkään.

Viime keväänä Saksa päätti luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Päätös ei poistanut ongelmaa. Mihin sijoittaa ydinjätteet? Saksalaiset ovat suunnitelleet ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi jo 1970-luvulta lähtien Gorlebenin suolakaivoksia, mutta poliitikkojen kinastelu, ristiriitaiset tutkimustulokset ja asukkaiden vastarinta ovat lykänneet loppusijoituksen aloittamista.

Liettuassa, Ignalinan ydinvoimalaitos suljettiin vuonna 2009. Ydinjätteille rakennetaan parhaillaan miljoonien eurojen välivarastointia eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla, mutta loppusijoitus on ratkaisematta. Dainius Janėnas, Liettuan radioaktiivisten jätteiden huoltoviraston johtaja toivoo että pienet maat voisivat ratkaista ydinjäteongelmansa yhdessä. Hänen mukaansa koko Eurooppa tarkkailee Suomea ja Ruotsia, jotka ovat pisimmällä loppusijoitussuunnitelmissaan. "Tässä on ehkä koko Euroopan toivo, Suomi voisi esitellä tarjouksen siitä, että on valmis ottamaan vastaan tiettyjen maiden ydinjätteet, ja se olisi todella loistava viesti", ehdottaa Janėnas.

IAEA:n apulaispääjohtajan paikalta viime vuonna eronnut Olli Heinonen uskoo myös, että ydinjätteiden loppusijoitus olisi järkevintä ratkaista yhdessä.
"Ydinjäte-ongelmaa ei pitäisi jättää vain yksittäisten maiden ratkaistavaksi. Asian ratkaiseminen yhdessä olisi taloudellisesti järkevää, mutta sen lisäksi se lisäisi myös turvallisuutta", toteaa Heinonen.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö on laskenut, että parhaillaan suunnitellaan jopa noin 300 uutta ydinvoimalaa. Se tietää tonneittain lisää ydinjätettä.

Samaan, kun Saksa päätti luopua ydinvoimasta, se on rakentamassa sitä lisää Suomeen. Lokakuussa energiayhtiö Fennovoima päätti rakentaa uuden ydinvoimalansa Pyhäjoelle. Kolmanneksen yhtiöstä omistaa saksalainen energiajätti E.ON:n.

Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtajan Matti Pahkalan mukaan myös ydinjäte voisi olla liiketoimintana harkitsemisen arvoista. "Se on takulla hyvä bisnes, mutta halutaanko me tehdä sitä bisnestä, niin se on iso poliittinen kysymys"