Akuutti muksun mukana
3.9.2002
Pidä hyvää huolta pikkuhampaista!
Lasten
hampaiden hoito alkaa hyvissä ajoin – jo paljon ennen
kuin lapsi on edes syntynyt. Lasta odottavan äidin ja isän
kannattaa ensi töikseen huolehtia oman suunsa terveydestä.
Varsinkin äidin pitäisi myös syödä terveellisesti,
jotta lapsikin saa kunnon eväät kehityksensä tueksi.
Lasten hammashoito on syytä ottaa vakavasti – kukapa haluaisi jälkikasvunsa kärsivän hammassäryistä ja kiusallisista lääkärikäynneistä. Hampaiden kunnosta huolehtiminen on kuitenkin aika yksinkertaisesta. Terveellisillä elämäntavoilla ja säännöllisellä harjaamisella pärjää jo varsin pitkälle.
Hammaspeikko hyppää suusta suuhun
Nykykäsityksen mukaan taistelu hammaspeikkoa vastaan alkaa oikeastaan heti kun pikkuinen päästää ensimmäiset huutonsa. Reikiä aiheuttavat bakteerit kun tarttuvat vaikka vastasyntyneeseen.
Niinpä hammaslääkäreiden suositusten mukaan vanhempien syljen kulkeutumista lasten suuhun pitää välttää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsilla tulisi olla omat ruoat ja ruokailuvälineet, eikä esimerkiksi toisten jäätelöitä maistella. Myös vanhempien perinteinen tapa puhdistaa maahan pudonnut tutti nuolemalla on pannassa.
Erikoishammaslääkäri
Satu Lahti Oulun yliopistollisesta sairaalasta muistuttaa, ettei
aihetta hysteriaan sentään ole.
-Bakteerit tarttuvat, se on totta. Esimerkiksi nuollessaan lapsen lusikkaa aikuinen kuorruttaa sen omalla syljellään. Mutta mitään suukottelukieltoja ei tässä olla antamassa. Lapsiahan suukotellaan, totta kai. Eri asia on varsinainen suutelu, mutta sehän on muutenkin aikuisten hommia, Lahti rajaa.
Toinen jo aivan pieniä uhkaava ilmiö on niin sanottu tuttipullokaries. Sokeroituja mehuja pitäisi käyttää vain silloin tällöin, mieluiten ei lainkaan. Jos lapsi saa sokerijuomia useita kertoja päivässä, reikiintyvät hampaat helposti heti tuoreeltaan.
Valitettavasti hampaita joudutaan paikkaamaan jo 1,5-vuotiailta, eikä se ole mikään pikkujuttu. Tuossa iässä operaatio vaatii nukutuksen.
Hauskoja harjaushetkiä
Hampaiden harjaaminen aloitetaan heti, kun ensimmäinen hammas puhkeaa. Aluksi harjataan vain veden avulla, mutta kunhan ensimmäiset poskihampaat ilmestyvät, otetaan käyttöön myös hammastahna. Yleensä tämä tapahtuu 1,5 vuoden iässä. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kun harjaaminen alkaa, on hyvä aika alkaa samalla luopua tutista.
Lapsille on omat hammastahnat ja –harjat, joita kannattaa käyttää. Harjat ovat tarpeeksi pehmeitä ja pieniä pikkuisille suille ja tahnassa on hieman vähemmän fluoria kuin aikuisten valmisteissa. Muutoin hampaat harjataan samalla tavalla kuin aikuistenkin.
Lahden mukaan harjaamisesta kannattaa heti kättelyssä pyrkiä tekemään jokaiseen päivään kuuluva rutiini, josta ei poiketa. Harjaamisen ei tarvitse kuitenkaan olla ikävä tai inhottava asia – päinvastoin. Se voi olla mukavaakin.
- Positiiviset mielikuvat ovat tärkeitä. Lasta ei kannata pelotella hammaslääkärillä tai poraamisilla, vaan hampaita harjataan siksi, että tulee kauniit hampaat ja hyvä mieli. Eikä kannata myöskään hirveästi valmentaa lasta hammaslääkäriin mennessä ja hokea että ei se satu, ei siellä porata, siellä vain lasketaan hampaat. Aikuiset helposti tartuttavat omat Pelkonsa lapsiinkin, hammaslääkäripelkoihin perehtynyt Lahti opastaa.
Toisaalta hampaiden harjaaminen ei ole mikään vapaaehtoinen leikkituokiokaan.
- Kaikilla lapsilla tulee kausia, jolloin vastustetaan kaikkea, myös harjaamista. Jos muu ei auta, äiti tai isä ottaa lapsen syliin ja harjaa ne hampaat. Siitä päättävät vanhemmat, ei lapsi. Ei lapsi sitäkään päätä, laitetaanko sadekelillä kurahousut jalkaan vai ei, Lahti vertaa.
Hampaiden harjaaminenEnsimmäisille hampaille harjaa ja vettä
Tahnaa tarvitaan poskihampaista lähtien
Lapsille omat harjat ja tahnat
Osaksi mukavia aamu- ja iltahetkiä!
Terveet elämäntavat – terve suu
Kaiken kaikkiaan suomalaislasten hampaat ovat hyvässä kunnossa. Toisaalta hampaiden terveys ei vähään aikaan ole enää parantunut. 12-vuotiaista puolella on reikiä tai paikkoja.
Suurimmaksi hampaiden terveyttä uhkaavaksi tekijäksi Lahti arvioi nykyisen syömiskulttuurin. Jatkuva napostelu on paitsi tarpeetonta, myös huonoksi hampaille, kuten terveydelle ylipäätään.
- Jo pienet lapset kulkevat sipsipurkit kädessä ja limsat mukana. Napostelusta seuraa jatkuvia happohyökkäyksiä ja niistä taas reikiä. Muutama kunnon ruoka ja välipala päivässä riittää. Meillä ja ravintotieteilijöillä on yhteinen päämäärä, terveelliset ruokailutottumukset, Lahti kertoo.
Terveellisyydessäkään ei kannata kuitenkaan mennä äärimmäisyyksiin. Herkutella toki saa.
- Mikään herkku ei ole kielletty. Kaikkea saa syödä, kunhan sitä ei syödä alvariinsa. Herkuista ei kannata luoda myöskään tabuja, jotka sitten vain kiinnostavat entistä enemmän, Lahti muistuttaa.
Hampaidenhoito on lopulta aika yksinkertaista. Harjaamisella ja terveellisillä ruokailutottumuksilla pääsee jo pitkälle. Kun mukaan lisätään vielä muutama ksylitolipurkka päivässä happohyökkäyksiä katkaisemaan, pitäisi kaiken olla kunnossa.
Ennen suosiossa olleita fluoritabletteja ei nykykäsityksen mukaan ole tarvis käyttää muutoin kuin neuvolan tai hammaslääkärin kehotuksesta.
Hampaiden huolto-ohjeetToimittajaSyö terveellisesti
Harjaa vähintään kahdesti päivässä
Katkaise happohyökkäys ksylitolilla
MIKKO PENTTILÄ