Akuutin Arkisto
10.9.2002
Kipu on loppuelämän seuralainen
Miljoona suomalaista kärsii päivittäin erilaisista kivuista
Noin miljoona suomalaista kärsii päivittäin erilaisista kivuista. Yleisimmät kivut, kuten alaselän kivut, niveltulehdukset ja päänsäryt ovat osa jokapäiväistä elämää.
Arvioiden mukaan jopa 300 000 potilasta sairastaa invaliditeettiin johtavaa kipusairautta. Jatkuva kipu johtaa usein masennukseen ja katkeruuteen.
Näin kävi haukiputaalaiselle Eino Heikkiselle, joka elokuussa 1996 putosi kuorma-auton lavalta maahan. Kahden ja puolen metrin matka oli tuolloin 34-vuotiaalle kuljetusyrittäjälle kohtalokas.
- Molemmat ranteet murtuivat. Olin päivän kuitenkin töissä. Vaimolle soitin vain, että minulla sattui pieni tapaturma, Eino Heikkinen muistelee.
Tutkimuksissa paljastui, että ranteiden lisäksi Einon selkänikama oli vaurioitunut. Miehen kädet laitettiin kipsiin puoleksi vuodeksi, minkä jälkeen Eino lähti taas tien päälle. Valtavien kipujen ja käsien kouristuksien vuoksi työnteosta ei tullut mitään.
Oulun yliopistosairaalan kipupoliklinikalla Einolle tehtiin hermoratatutkimus ja lääkeainetestejä. Samalla kävi ilmi, että kipu oli muuttunut krooniseksi, minkä vuoksi Eino joutuu elämään kivun kanssa koko loppuelämänsä.
Avuksi otettiin mm. puudutushoito, mutta kun sen teho alkoi vähetä, Einolle asennettiin takajoustesimulaattori. Laitteen ansiosta verenkierto käsissä on palautunut, mutta kömpelyyttä se ei ole poistanut.
Kipua hoidetaan, mutta sitä ei ymmärretä.
Kipu on siitä outo ilmiö, että se ei ole pelkästään kipua, vaan se aiheuttaa ahdistusta ja mielialan muutoksia.
- Kipu vaikeuttaa yöunirytmiä, ja potilas on eristynyt sosiaalisesta ympäristöstään ja hän on taloudellisesti ajautunut ahdinkoon, erikoislääkäri Voitto Järvimäki Oulun yliopistosairaalan kipupoliklinikasta sanoo.
Vaikka kipua hoidetaan laajasti mm. yliopistosairaaloissa, sitä ei siltikään hoideta riittävästi. Sitä ei usein myöskään ymmärretä riittävästi.
- Tämä on alidiagnosoitu ilmiö. Me emme oikein tiedä, mikä siellä on takana, Järvimäki selvittää.
Tyypillinen kipupoliklinikan potilas on selkäongelmainen. Useimmat ovat nuoria, 1960-70-luvuilla syntyneitä, joilla on "varpaisiin saakka menevä, selästä johtuva kiputila". Vaikka kipu hallitsee tällaista ihmistä koko ajan, sen kanssa on mahdollista oppia elämään. Selviytymistä tukevat vertaisryhmät, joista Järvimäen mukaan on saatu erinomaisia tuloksia.
- Tämmöisessä vertaisryhmässä toinen, jo paremmin selviytynyt, auttaa toista. Ryhmässä on mukana myös asiantuntija. Se on kipumestarikoulu, jossa opetetaan elämään kivusta huolimatta, Järvimäki kertoo.
Kaksikymmentä vuotta kiputyötä tehnyt erikoislääkäri Voitto Järvimäki kertoo usein tavanneensa potilaita, jotka ovat oppineet olemaan kivun kanssa sovussa.
- Kun kysyn heiltä, miten menee, he vastaavat, että ei tuo kipu enää haittaa, kyllä se on vielä samanlainen.
Myös Eino Heikkisen kokemukset vertaisryhmästä ovat myönteiset.
- Aina kun näkee uusia ihmisiä, kohtalotovereita, niin siinä tulee semmoinen mieli, että minulla ei ole tuota vaivaa, minulla on asiat hyvin, hän kertoo.
Toimittaja: SEPPO KORHONEN
Lisätietoja kivusta:
Suomen Kipu ry: www.kipupotilasyhdistys.com
Oma apu: www.kipu.net