Akuutti muksun mukana
15.10.2002
LASTEN TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT
Kenellä tahansa voi olla tarkkaavaisuushäiriö, jos annettu tehtävä on liian vaikea tai sitä ei kykene ymmärtämään. Asia on aivan toinen silloin, kun kysymyksessä on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö neurologisena oireyhtymänä. Se on usein hyvin monioireinen tila, johon voi liittyä esimerkiksi oppimisvaikeuksia, hahmotushäiriöitä ja motoriikan kömpelyyttä. Ongelman syy on keskushermostossa niillä alueilla aivojen välittäjäaineissa, jotka säätelevät tarkkaavaisuutta ja toiminnan ohjausta eli tavoitteista suunniteltua toimintaa.
Lievää aivotoiminnan häiriötä esiintyy arviolta noin 3-7 %:lla lapsista. Häiriöt ovat suurimmaksi osaksi perinnöllisiä. Niiden syyt voivat johtua myös raskauden tai synnytyksen aikaisista ongelmista. Hyvin usein niiden aiheuttaja jää kuitenkin tuntemattomaksi. Lapset, joilla on tarkkaavaisuuden ongelmia, ovat hyvin erilaisia, koska heidän oireensa määräytyvät aivojen toimintahäiriön laajuuden ja sijainnin mukaan.
Yhdeksänvuotias Henri Rantakokko on lapsi, jolle kouluopetuksen seuraaminen ja ohjeiden vastaanotto tuottaa vaikeuksia ja ongelmia tulee myös ryhmätyöskentelytilanteissa. Henriä alettiin tutkia kaksi- ja puolivuotiaana, kun huomattiin, että hän ei aina ymmärtänyt puhetta eikä osannut itse tuottaa sanoja.
-Kun
Henriä pyytää tekemään jotain, asia täytyy
yleensä sanoa moneen kertaan. Jos hän ei ymmärrä
on muutettava sanamuotoa, jotta pyyntö menee perille. Henrin
täytyy saada tehdä yksi asia kerrallaan. Hänelle
ei voi antaa tehtävää, jossa on monta osaa, Henrin
äiti Anne
kertoo.
-Tunteiden skaala menee laidasta laitaan hyvin nopeasti. Kun Henri on iloinen hän on myös sitä ja halaa kovasti. Toinen ääripää on sitten, kun hän on sisäänpäin kääntynyt, niin sen asian selvitteleminen on hyvin vaikeaa, Henrin isä Aslak sanoo. Henrillä on kuitenkin myös vahvuuksia. Hän on hyvä matematiikassa ja osaa käyttää taitavasti tietokonetta.
Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi voi olla uneksija, joka istuu omissa ajatuksissaan. Koulutunnilla hän ei häiritse eikä ole haitaksi, mutta toisaalta hän ei kykene seuraamaan opetusta eikä sen vuoksi opi. Tarkkaavaisuushäiriöön voi liittyä ylivilkkautta ja impulssiivisuutta, jolloin lapsi on aina liikkeessä, puhelee, juttelee, keskeyttää, eikä kykene keskittymään. Mikäli lapsella on muita liitännäisoireita kuten motoriikan kömpelyyttä, hän saattaa törmäillä ja joutua helposti kahinoihin toisten lasten kanssa. Tuolloin mukaan tulevat helposti sosiaaliset vaikeudet.
-Surullista on, että aika usein lapsi joutuu kielteisen huomion kohteeksi sen vuoksi, että on sellainen kuin on ja lapsen käsitys itsestä tulee hyvin kielteiseksi ja se pahentaa hänen oireistoaan ja huonoa käyttäytymistään, lastentautien erikoislääkäri Liisa Virkkunen sanoo.
Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi omaksuu uusia asioita 30 % hitaammin normaaliin lapseen verrattuna. Hän ei selviä elämässään ilman aikuisten tukea. Tämän vuoksi Suomessa käytetään neuvoloissa erilaisia seulontamenetelmiä potentiaalisten tarkkaavaisuusongelmaisten lasten löytämiseen, jotta heille voitaisiin tehdä diagnoosi ja suunnitella yksilölliset kuntoutusmuodot.
Henri on saanut apua puheterapiasta ja toimintaterapiasta yksilöllisten taitojensa kehittämiseen. Nyt hänen on aika opetella ryhmätyöskentelyä. Tällä hetkellä Henri opiskelee yleisopetuksen mukaista 3. luokan oppimäärää pienessä ryhmässä hahmotushäiriöisten lasten koulussa. Tavoitteena on, että hän voisi siirtyä ensi syksynä omaan koulupiiriinsä suureen opetusryhmään.
Tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen kehitystä tukee parhaiten se, että häntä ymmärretään kotona ja kasvatetaan johdonmukaisesti. Häntä auttaa selkeä päiväjärjestys, jossa samat asiat toistuvat, jolloin hänen lyhytjännitteisyytensä riittää, kun päivä on hänelle selvästi ositettu ja jaettu. Kouluopetuksessa on tärkeää se, että lapselta ei odoteta liikaa, mutta ei myöskään liian vähän. Muut kuntoutusmuodot määräytyvät lapsen oirekokonaisuuden mukaan.
-Tiedetään, että kun lapseen suhtaudutaan oikein ja päästään mahdollisimman aikaisin tukemaan hänen elämäänsä, niin lapsi voi selvitä erittäin hyvinkin, Liisa Virkkunen sanoo.
Toimittaja:
KIRSI SCHALI