Akuutti - Terveyttä, tietoa, tunteita

YLE

 

YLE A-Ö

teksti-tv s.374 tekstitys s.334 digiteksti-tv s.374 MHP-lisäpalvelu

Akuutti muksun mukana

24.9.2002

MILLOIN POTALLE?

Siisteyskasvatus askarruttaa vanhempia usein erityisesti silloin, kun kysymyksessä on perheen esikoinen. Lohduttavaa on kuitenkin tietää, ettei lasta voida varsinaisesti opettaa kuivaksi, vaan ainoastaan ohjata pottaharjoitteluun. Hän kykenee hallitsemaan pissan- ja kakantulon vasta, kun suolen ja rakon lihakset ja hermot ovat riittävän kehittyneet. Yleensä tämä kypsyys saavutetaan kahden ja neljän ikävuoden välillä.

Kaksi ja puolivuotias Eero Remes on harjoitellut potalla käymistä jo pitemmän aikaa erityisesti aamuisin ja ruokailujen jälkeen. Päiväsaikaan Eero ei ole pitänyt vaippoja enää pariin kuukauteen, vaikka housut kastuvatkin yhä usein. Eeron äiti Merja kertoo, että Eeron isonveljen Ollin kanssa tuli kiirehdittyä liikaa kuivaksi opettelemisessa. Ollilta hän otti vaipat pois ilman potalle totuttelua ja tyrkytti pottaa vähän liikaakin. Seurauksena oli, että Olli ei halunnut mennä potalle ollenkaan. Lopulta hän alkoi käydä suoraan aikuisten wc-pöntöllä pitkän suostuttelun jälkeen. Siisteyskasvatuksessa kannattaakin edetä vähitellen ja antaa lapselle aikaa.

Terveydenhoitaja Eija Hannula kertoo, että jokainen lapsi on yksilö ja hänellä on kuivaksi oppimisessa oma aikataulunsa. Usein liian aikaisin aloitettu harjoittelu ei tuota toivottua tulosta vaan päinvastoin. Silloin lapsella voi olla kehityksessä vielä käymättä tärkeitä vaiheita läpi. Varhaislapsuudessa ja imeväisikäisillä on oraalinen vaihe, jolloin mielihyväntunne saadaan suun kautta. Varhaisessa leikki-iässä on taas ns. anaalivaihe, jossa mielihyväntunne tulee rakon- ja suolentoiminnan kautta. Tuolloin lapsen on saatava vapaasti ilman toisten kontrollia kakata ja pissata vaippaan. Tämä tunne täytyy hänellä jo olla, jotta hän on kypsä pottaopetteluun.

Joskus jo kuivaksi oppinut lapsi saa totaalisen pottapelon. Se voi johtua esimerkiksi stressistä, uhmaiästä tai ummetukseen liittyvästä ulostamiskivusta. Myös liian ankarat vaatimukset siisteyskasvatuksessa voivat aiheuttaa kammon pottaa kohtaan. Mikäli pottapelko tulee, vanhempien on oltava kärsivällisiä. – Tuolloin lapselle kannattaa antaa aikaa, unohtaa potta ja antaa lapsen tehdä tarpeensa vaippaan aivan rauhassa. Tämän jälkeen lapsen kanssa voi aloittaa jälleen uuden yhteistyön, Eija Hannula neuvoo.

Uudet elämäntilanteet, kuten muutto, vauvan syntyminen perheeseen tai avioero voivat taannuttaa jo kuivaksi oppinutta lasta. Kastelu ja etenkin yökastelu ovat lapsilla yleisiä ja jälkimmäinen voi jatkua viiteen kuuteen ikävuoteen asti. Vanhempien kannattaa huolestua, mikäli yli 4-vuotias lapsi ei ole vielä halukas pottaopetteluun tai jos jo potalle oppinut lapsi alkaa uudestaan pissata tai kakata housuun.

Mikäli siisteyskasvatuksessa eivät kotikonstit riitä, kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen. Ongelmatilanteessa on tärkeää selvittää, ettei taustalla ole sairauksia. Pottaopettelussa kaikenlaiset houkuttelut ja uhkailut pitäisi unohtaa. On myös hyvä muistaa, että olennainen osa siisteyskasvatusta on sallia lapselle luonnolliset sotkuleikit wc:n ulkopuolella. – On tärkeää, että lapsi saa ulkoleikeistä sellaisia kokemuksia, että siellä saa hyppiä lätäkössä ja sotkea, jolloin hänen ei tarvitse esimerkiksi ulosteella tuhria. Siisteyskasvatusta tukee myös se, että lapsilla on luonnollista vanhemmilta saatua yhdessäoloaikaa, Eija Hannula sanoo.

Toimittaja: Kirsi Schali

Akuutti - TV2 PL 277 90101 OULU | YLE | Asiaohjelmat ©2006