Akuutin Arkisto
7.10.2003
ÄNKYTTÄJÄLLE PUHETILANNE ON PELOTTAVA HAASTE
- Sanotaan, että änkyttäjä kävelee mieluummin kymmenen kilometriä kuin tarttuu puhelimeen ja se päti minuunkin. Kävelin, en ehkä kymmeniä kilometrejä, mutta menin aina mieluummin joka paikkaan ja etsin henkilön, jonka kanssa puhua ihan paikan päällä, koska pelkäsin puhelinta niin paljon, muistelee Suomen änkyttäjien yhdistyksen puheenjohtaja Marja Launis aikaa, jolloin änkytysongelma rajoitti hänen elämäänsä.
Marjan puhehäiriö alkoi ensimmäisellä luokalla koulussa. Hänellä oli heikko ärrä ja hän alkoi jännittää, kun puheopettaja kiersi luokassa etsimässä, kenen puheessa olisi jotain korjattavaa. Myöhemmin Marja joutui oppituntien aikana käymään puheterapeutilla ja koki, että hänet erotettiin muista erilaisuutensa vuoksi.
SYY USEIN NEUROGEENINEN
Jokaisen puheessa on joskus sujumattomuutta. Mikäli puhehäiriö jatkuu muutamasta kuukaudesta reiluun puoleen vuoteen, kysymyksessä on kehityksellinen änkytys, jonka tyypillisimpiä oireita ovat erilaiset äänne-, tavu- ja sanatoistot, venytykset ja lukkiutumiset. Änkytystä esiintyy noin yhdellä prosentilla aikuisista. Lapsilla luku on nelinkertainen, mutta heistä peräti 80 %:lla ongelma korjaantuu aikuisikään mennessä.
- Änkytykseen on useita syitä. Valtaosalla ne ovat neurogeenisiä. Hyvin harvoin joku psyykkinen tekijä on se selittävä asia. Toki niitä psyykkisiä tekijöitä saattaa kehittyä ja liittyä änkytykseen myöhemmin, mutta on aika harvinaista, että se johtuisi pelkästään niistä. Puhemotoriikan hallinnassa saattaa olla kypsymättömyyttä, voi olla kielellisiä ongelmia ja perimälläkin on oma tekijänsä. Alttius änkytykseen saattaa periytyä, mutta sen puhkeaminen riippuu pitkälti olosuhteista, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan foniatrisen yksikön vastaava puheterapeutti Lempi Aitola.
PUHEHÄIRIÖ VOI JOHTAA ERISTÄYTYMISEEN
Pitkään jatkuessaan änkytys kerää ympärilleen muita ongelmia, kuten ikäviä tunteita ja puhetilanteiden pelkoa. Pahimmassa tapauksessa änkyttäjä eristäytyy yksinäisyyteen ja masentuu. Nykyisin puhehäiriöstä kärsivän arkea helpottavat internet, sähköposti ja tekstiviestit, jotka mahdollistavat kommunikoinnin ilman puhetta. Toisaalta nämä uudenlaiset menetelmät voivat ajaa hänet vielä syvemmälle omiin oloihin.
Marjalle puhehäiriöstä muodostui myös työuraa rajoittava tekijä. Perusluonteeltaan ulospäin suuntautuva ja taiteellisesti lahjakas nainenvalmistui valokuvaajaksi, mutta päätyikin käsityöläisen ammattiin, jossa ei tarvinnut käyttää puhetta. Hänen elämäänsä ovat varjostaneet pitkät masennuksen kaudet.
ÄNKYTYSTERAPIASTA LIEVITYSTÄ ONGELMAAN
Änkytysterapialla voidaan lievittää änkytysongelmaa tai jopa kokonaan poistaa se. Terapian aikana tutustutaan omaan änkytykseen sekä puhelihasten ja hengityselinten toimintaan puheterapeutin ohjauksessa ja harjoitellaan rauhallista puhetapaa. Aitolan mukaan terapian alussa on hyvin tärkeää, että puhehäiriöön suhtaudutaan avoimesti. Terapiamenetelmiä on luonnollisesti monia ja ne valitaan änkyttäjän yksilöllisen tilanteen mukaan. Hoidon tavoitteena on vähentää puhumisen pelkoa sekä muita negatiivisia tunteita.
- Parhaimmillaan änkyttäjä voi osata puhua niin hyvin, että kukaan ulkopuolinen ei huomaa, että hänellä on änkytystä. Silti hän voi kokea itse hyvinkin vahvasti, että hän on änkyttäjä, Aitola sanoo. Hän puhuukin mieluummin änkytyksen ”sujuvoittamisesta” kuin parantamisesta.
Änkytysterapiaan pääsee hakeutumalla oman kunnan terveyskeskukseen, mikäli siellä on puheterapeutti. Muussa tapauksessa voi pyytää lähetteen lähimpään keskussairaalaan, josta puheterapeutti yleensä löytyy. Myös Suomen änkyttäjien yhdistys (SÄY ry) sekä Änkyttävien Lasten Yhdistys (ÄLY ry) järjestävät terapiakursseja ja muuta toimintaa änkytyksestä kärsiville.
VOIMIA VERTAISTUESTA
Marja on harjoitellut erilaisia puheenhallintamenetelmiä lapsesta saakka, mutta änkytys puhkeaa yhä tilannekohtaisesti. Hänelle puheterapiasta on ollut apuaaina niin kauan kuin sitä on kestänyt, mutta änkytys on alkanut aina uudelleen terapian päätyttyä. Aikuisänkyttäjälle puhehäiriö onkin usein elinikäinen taakka, jonka kanssa on opittava elämään.
Marja on kokenut vertaistuen itselleen erityisen tärkeäksi. Yhteys toisiin saman ongelman kanssa kamppaileviin on syntynyt Suomen änkyttäjien yhdistyksen kautta. Tällä hetkellä hän toimii toista vuotta yhdistyksen puheenjohtajana.
Jo vuonna 1978 olen saanut vertaistukea toiselta änkyttäjältä, jonka oma perusänkytys oli hyvin lähellä minun omaa perusänkytystäni. Hän lähti matkimaan minun änkytystäni ja käski minun matkia takaisin. Hän toimi minulleikään kuin peilinä ja ymmärsin, että minun pitää oppia tuottamaan oma änkytykseni, jotta pystyn kokemaan sen, kuinka oikeastaan änkytän.
Marja on huomannut, että hänen änkytykseensä auttaa parhaiten se, että hän puhuu paljon eikä yritä salatapuhehäiriötään.
- Yksi hyvä keino on, että katsoo kuulijaa silmiin ja luottaa siihen, että kuulija kestää sen minun änkytyksen, Marja neuvoo.
Asiantuntija: LEMPI AITOLA,
vastaava puheterapeutti, foniatrinen yksikkö, OYS
Toimittaja: KIRSI SCHALI
Lisätietoa Suomen änkyttäjien yhdistyksen nettisivuilta: http://www.ankytys.fi/