Akuutin Arkisto
2.3.2004
Stressi vaivaa opiskelijaa
Vuoden 2000 valtakunnallisen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan huomattavaa stressiä kokee opiskelijoista noin neljäsosa (miehet 22% ja naiset 28%).
Yleislääkäri, lääketieteen tohtori Kristina Kunttu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä Turusta kertoo, että tämä näkyy niin terveydenhoitajan, yleislääkärin kuin mielenterveyden vastaanotoillakin.
– Opiskelijoilla on hyvin paljon erilaisia oireita. Jopa 40 prosenttia naisista ja neljäsosa miehistä kokee päivittäin joitakin oireita ja mielestäni se on todella iso määrä. Ja kuitenkin on kysymyksessä nuori väestö, jolla pitkäaikaissairauksia ole. Näiden sairauksien takana on usein stressiä.
Vastaanotoilla opiskelijat valittavat väsymystä, keskittymiskyvyn vaikeutta, vatsavaivoja, niska- ja hartiakipuja, uniongelmia, flunssien toistumista ja monenlaisia muita fyysisiä vaivoja.
– Onkin haastetta löytää täältä takaa, onko kyseessä jokin fyysinen vaiva, joka on hoidettavissa vai onko siellä psyykkinen problematiikka, joka täytyisi saada käsittelyyn tavalla tai toisella. Siinä tarvitaan vastaanottavalta henkilöltä aika tavalla herkkyyttä havaita näitä asioita. Stressi aiheuttaa ylikuormitusongelmia ja silloin kaikki tällaiset tuntemukset suurenevat ja saa merkityksellisen roolin, kertoo Kristina Kunttu.
Opiskelijoiden stressiluettelo
Stressitutkimuksen elämänmuutosluettelossa on runsaasti asioita, jotka ovat itsestään selvästi mukana kaikkien nuorten elämässä. Siihen luetteloon kuuluvat muutto pois kotoa, huono taloudellinen tilanne, kaveripiirin muuttuminen, harrastusten vaihtuminen, opiskelun alkaminen ja loppuminen sekä seurusteluun liittyvät asiat. Nämä kaikki stressiä aiheuttavat asiathan ovat opiskelijan arkipäivää. Kun mukaan kuvioon tulevat vielä nuoren ihmisen kasvukivut, ei ole ihme että stressiä syntyy, toteaa Kristina Kunttu.
– On selvää, että kaikilla ihmisillä hyvinvointiin kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli. Mutta nuorilla aikuisilla erityispiirteenä on psykologisen kehitysvaiheen herkkyys ja haavoittuvuus. Tämä vaihe nimittäin sisältää paljon psykologista muutosta. Silloin kun nuori ihminen on herkässä vaiheessa, niin kaikki ulkoiset tekijät, mitä tapahtuu hänen elämässään voivat rasittaa kohtuuttomasti. Sellaiset asiat, jotka eivät enää aikuisena rasittaisi samalla tavalla.
– Olemme käyttäneet opiskelijoiden psyykkisten voimavarojen tutkimuksessa mielenterveys-seulaa, jonka dosentti Salli Saari on jo 70-luvulla kehittänyt. Hän päätyi kehitystyössään siihen, että opiskelijalle tärkeimpiä psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. otteen saaminen opiskelusta, esiintyminen, oma mieliala, tulevaisuuden suunnitteleminen, suhteet läheisiin ihmisiin seksuaalisuus ja omien voimien ja kykyjen kokeminen. Positiivisia voimavaroja tuottivatyleisimmin ihmissuhteet, mutta kyllä suurin osa opiskelijoista sai voimavaroja myös opiskelusta, tulevaisuuden suunnittelemisesta ja muistaseulan osioista, Kunttu huomauttaa.
Suurimpia stressin aiheuttajia opiskelijalla:
- otteen saaminen opiskelusta (33%)
- esiintyminen (22%)
- oma mieliala (18%)
- tulevaisuuden suunnitteleminen (17%)
- omien voimien ja kykyjen kokeminen
- puutteelliseksi (15%)
Gradua ei jätetä!
Opiskelu on vaativaa työtä, joka edellyttää keskittymiskykyä, laajojen kokonaisuuksien hahmottamista, asioiden ymmärtämistä ja luovuutta. Tällainen työ ei suju, ainakaan hyvin, stressaantuneelta opiskelijalta. Olipa stressin syy mikä tahansa, se vie voimavaroja.
Taustalla vaikuttavat myös heikko taloudellinen tilanne ja huoli tulevaisuudesta. Masennusta ja keskittymiskykyvaikeuksia, jännittyneisyyttä ja muita psykologisia oireita esiintyi noin 10–15 prosentilla kaikista opiskelijoista.
– Otteen saaminen opiskelusta oli kolmasosalle opiskelijoista ongelmallista. Eikä ollut eroa siinä, oliko alkuvaiheen, keskivaiheen vai loppuvaiheen opiskelija vaan se on kaikissa vaiheissa ongelmallista. Meillä vastaanotoilla käy hyvin paljon opiskelijoita, jotka painiskelevat gradun kanssa. Heillä on erilaisia somaattisia oireita todella paljon, joskus jopa puhumme leikkimielellä gradutaudista.
Yhdessä yksinäiset
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan opiskelijoista 4 prosenttia on todella yksinäisiä. He eivät tapaa ystäviään edes kuukausittain eivätkä juuri koskaan voi keskustella ongelmistaan kenenkään kanssa. Kaikista YTHS:n toimipiiriin kuuluvista opiskelijoista (134 157 opisk.) se tarkoittaa lähes 5400 hyvin yksinäistä opiskelijaa. Pelkästään pääkaupunkiseudulla se merkitsee lähes kahta tuhatta yksinäistä. Erityisesti nuoret miesopiskelijat ovat heikoilla, 16 prosenttia heistä koki, etteivät he voi keskustella ongelmistaan kenenkään kanssa.
Monet ovat opiskelussaan yksin ja irrallaan. Noin neljäsosa opiskelunsa alku- ja keskivaiheen opiskelijoista ei kokenut kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Opiskeluvuosien myötä heidän osuutensa vielä kasvoi. Paitsi että yksinäisyys jo sinänsä on terveysriski merkitsee se myös sitä, että opiskelijat ovat vailla luonnollista sosiaalista turvaverkkoa, jossa tieto kulkee ja huolenpito toimii.
Kristina Kunttu huomauttaa, että sosiaalisista suhteistaan huolehtiminen on korvaamattoman tärkeää.
– Pitää varata aikaa siihen, että hoitaa sosiaalisia suhteitaan osallistumalla kohtuullisesti harrastustoimintaan, joka itseä miellyttää. Liikunta laukaisee stressiä, erilaisia rentoutuskeinoja on hyvin paljon. Ylipäätään asioiden tärkeysjärjestykseen paneminen, asioiden miettiminen mielellään jonkun ystävän kanssa, ettei omat ajatukset jää vain päähän kehää pyörimään.
Mistä apua?
Koska stressi koostuu monista eri asioista, myös tukitoimet ovat moninaisia. Aloittaa voi vaikka hakemalla apua YTHS:n kautta terveydenhoitajan, fysioterapeutin tai yleislääkärin vastaanotoilta, yleislääkäri Kristina Kunttu kannustaa.
– Meillä on kehittynyt herkkyys tunnistaa näitä asioita, kun kerran nuorten opiskelijoiden kanssa ollaan tekemisissä. Monelle riittää jo sekin, että voidaan puhua täällä niistä asioista ja niistä oikeista asioista. Sitten meillä on tietysti mielenterveysvastaanotot, on psykologin ja psykiatrin vastaanotot jos ongelmia on enemmän ja tarvitaan sellaista apua.
JuuretON
Kansanraamattuseuran opiskelijatyön vuonna 2002 Turussa käynnistämä ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama JuuretOn –diakoniaprojekti haluaa edistää opiskelijoiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Projektissa keskitytään viiteen opiskelijalle keskeiseen teemaan: opintoihin, ajan ja rahankäyttöön, ihmisuhteisiin, omaan hyvinvointiin sekä lähiympäristöön.
–Meidän nettisivuilla voi käydä katsomassa tarjontaa, meillä on esimerkiksi keskusteluryhmiä omasta hyvinvoinnista, joissa masennuksesta selvinneet opiskelijat kertovat itse oman selviytymistarinansa ja näin valavat rohkeutta muihin. Sitten on opiskelutekniikan kursseja ja penninvenyttäjän kursseja, joissa laitetaan ruokaa opiskelijan budjetille sopivalla tavalla. Ja kaikennäköistä, että opiskelijat itse alkaisivat kysellä, että mitä mulle kuuluu, miten mä voin. Tämä on ensimmäinen matala kynnys lähteä avun saantiin, kertoo projektipäällikkö Hannele Siltala.
JuuretON -projekti on tarkoitus laajentaa ensin Tampereelle ja myöhemmin myös muille korkeakoulupaikkakunnille. Pääkaupunkiseudulla opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistyötä on jo pitkään ja ansiokkaasti tehnyt Nyyti ry.
Turvaverkkoja kutomaan
Kristina Kuntun mukaan tiivis yhteistyö yliopiston, opiskelijoiden ja opiskelijoiden terveydenhuollon välillä olisi tärkeää. Turvaverkkojen vahvistaminen yhteistyönä opiskelijoiden hyvinvointityötä tekevien tahojen kesken helpottaa ja yksinkertaistaa konkreettisesti apua hakevan opiskelijan tietä. Tätä varten on käynnistetty KEHRÄ eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS), Suomen Ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) yhteinen opiskelijoiden hyvinvointihanke. Kehrässä pyritään saamaan eri toimijat toisistaan tietoisina ja toisensa kanssa edistämään opiskelijan hyvinvointia yksilön, yliopistojen ja yhteiskunnan hyödyksi.
– Voi varmasti ennakoida, että opiskelijat, jotka valmistuessaan ovat antaneet kaikkensa ja ovat aivan stressaantuneina burn-out -tilanteessa, eivätvoi olla kovin hyvissä lähtökohdissa työelämälle. Kyllä meidän tarkoituksenamme olisi saada opiskelijat hyvinvoivina ja terveinä työelämään, painottaa Kristina Kunttu.
Jos sais vähän lisää Krooh-Pyy
Seitsemältä aamulla
minä SNORK-SNORK
kello TIK-TAK
sitten PIR-PIR
Luennoilla joku BLA-BLA
minä paperille SKRAAPS-SKRAAPS
ja ainaisesti BLA-BLA
minä sitkeästi SKRAAPS-SKRAAPS
kunnes jostakin NIKS-NAKS
Ruokalassa minä ROUSK-ROUSK
ja vähän nopeammin MAISK-MAISK
vielä nopeammin GLUG-GLUG
Koitan ehtiä PUUSK-PUUSK
vaikka tuntuu että olen DING-DONG
mutta täytyy yrittää
jotta joskus edes saisi KROOH-PYY
Iltaisin kotona RIIPIN-RAAPIN
Ja tenttikin huomenna LÄÄH-PUUH
mahdanko päästä läpi HAH-HAH
Ja äitikin RING-RING
kysyi miten HMM-HMM
sanoin että MUKS-MUKS
lähti ajat sitten LÄISK-LÄISK
ensin olin NYYH-NYYH
nyt enää vain HOH-HOIJAA
vaikka toisinaan ehkä NIISK-NIISK
kun ei ketään muuta PUS-PUS
Tärkeintä on kai kuunnella BLA-BLA
ja lukea omia SKRAAPS-SKRAAPS
että edes joskus kuulisi KILIN-KILIN
tai vielä enemmän KAHI-KAHI
Sillä välin ei ehdi KROOH-PYY
kaikki illat, aamut HOH-HOIJAA
ja jos saisin vähän lisää KROOH-PYY
en olisi näin BURN-OUT
Runo: MEERI NIINISALO
Linkkejä
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö: http://www.yths.fi/
Kehrä-hanke: http://www.yths.fi/netcomm/default.asp?path=2527
JuuretON-projetki: http://www.juureton.fi/
Nyyti ry – opiskelijoiden tukikeskus: http://www.nyyti.fi/
Asiantuntija: KRISTINA KUNTTU, lääketieteen tohtori, yleislääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Turku, kristina.kunttu@yths.fi
Toimittaja: LEA FROLOFF