Akuutin Arkisto
2.3.2004
Päätetyö syö selkärankaa
Nuori selkäpotilas ei ole harvinainen tuki- ja liikuntaelinlääkärin vastaanotolla. Selkäkipu on yleisesti ottaen varsin tavallinen oire nykyihmiselle. Työskentelyolosuhteet ja elämäntapojen muuttuminen länsimaisessa yhteiskunnassa ovat saaneet aikaan selkävaivojen räjähdysmäisen lisääntymisen.
Nykypäivän työnkuva on hyvin staattinen. Ollaan paljon paikallaan, työskennellään koneiden ääressä, istutaan pitkiä aikoja kerrallaan ja arkielämässäkin liikkuminen on jäänyt huolestuttavan vähäiseksi.
– 80 prosenttia ihmisistä kärsii alaselkävaivoista jossakin elämänsä vaiheessa. Näistä 10 prosenttia saavat kroonisen selkäongelman, kertoofysiatrian- ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Juha Leppävuori.
– On havaittu, että niistä, jotka ovat selkäkivun vuoksi joutuneet olemaan vuoden pois työelämästä, 90 prosenttia ei enää palaakaan töihin. Ja yläselän ongelmista puhuttaessa voidaan ihan konkreettisesti sanoa, että työ vetää puoleensa. Kun se on tarpeeksi pitkään sitä tehnyt, tapahtuu väistämättä ryhtimuutos, joka voi aiheuttaa erilaisia särkyjä ja lihaskireyksiä sekä jännitteitä.
Kun selkäkipu on kestänyt kolmesta kuuteen viikkoon, kipu aletaan luokitella kroonistumisriskiksi. Ennen tämä raja oli kolme kuukautta. Jos selkäkipu ei ole mennyt ohi kotikonstein parissa viikossa, on syytä käydä tutkimuksissa.
Päätetyötä pidemmän aikaa tehdessä hartiat vetäytyvät eteenpäin, rinnan lihakset ja kaulalihakset kiristyvätja kaularangan ryhti oikenee. Rintaranka on saattaa muuttaa muotoaan hivenen kaarimaiseksi. Anatomiset olosuhteet muuttuvat toiminnallisesti ahtaiksi rintakehän yläaukeamassa molemmin puolisesti, joka taas saa aikaan kättä säätelevän hermokudoksen punoksiin puristusta ja särky muuttuu lihassärystä ikävän oloiseksi jomottavaksi tunteeksi. Jopa käsissä ja sormissa asti.
Pään ja niskan seutuvilla sijaitsevat eri tyyppiset lihasjännitykset voivat jopa laukaista migreenin. Kädet saattavatpuutua ja esineiden hallinta saattaa vaikeutua. Kun rintakehässäkin alkaa jo puristaa, saatetaan ensimmäisenä epäillä vaikka sydän sairautta. Tällaisilla tiloilla on taipumus laajeta ja aiheuttaa kaikenlaisia toiminnallisia häiriöitä. Yöunet huononevat ja työteho laskee.
Paras lääke jännityksiin on liike
Selän lihaksistoa kasvattavia liikkumismuotoja ovat esimerkiksi kuntonyrkkeily, soutulaitteen käyttö ja kuntosali sekä ratsastus.Sauvakävely on yksi erinomainen liikuntamuoto, kuten hiihtokin, molemmat helposti jokaisen ulottuvissa.
– Tiedetään että selän ei tarvitse olla hirveän lihaksikas, eikä vatsankaan oikeinlihaksikas voidakseen hyvin, huomauttaa Leppävuori.
– Selän pitää olla elastinen ja taipuisa. Selkää tukevien rakenteiden pitää olla kunnossa, se riittää. On paljon helpompi hoitaa ja kuntouttaa terveeksi sellainen ihminen, jolla on jo jonkin näköinen peruskunto ja elastisuus, sekä vartalon notkeus olemassa. Myös toipuminen pienistä tapaturmista on paljon nopeampaa. Eli varmin keino välttää mahdolliset selkävaivat ja niiden pitkittyminen on, että pitää itsestään ja kehostaan hyvää huolta.
Taukoliikkeitä työpaikalle
Fysioterapeutti Sami Pakanen Oulun Ranka-Galleriasta kehottaa tekemään 5–6 taukoliikettä tunnin välein päätetyön lomassa.
– Taukoliikkeet tehdään hitaasti rauhallisesti, annetaan niiden tuntua kunnolla, muistuttaa Pakanen
Ensin otetaan itseä kädestä kiinni, eteenpäin siten että lavat kunnolla venyvät.
Lähdetään viemään liikettä, samalla vedetään voimakkaasti sormilla, saadaan hartialihakset venymään.
Venytetään kaulan etuosaa, laitetaan sormet kaulalle, käännetään päätä taakse päin.
Seuraavaksi tenniskyynerpää tai hiirikyynerpää. Venytetään kyynärvarren ojentajat ja koukistajat.
Istuma-asennossa jalat ovat koukussa ja takareidet ovat vaarassa kiristyä. Laitetaan jalka tuolille ja lähdedään taivuttamaan siitä vartaloa eteenpäin, polvi voi olla pikkusen koukussa.
Kaikki edellämainitut liikkeet voidaan tehdä vielä tehostetummin kepin avulla, ja jopa pari ylimäärästäkin.
Vielä yksi liike, otetaan tuolin reunasta kiinni, nilkasta ote sitten lähdetään työntämään lantiota eteenpäin, kantapäitä kohti pakaraa.
Sarja toistetaan muutaman kerran työpäivän aikana.
Toimittaja: SIRKKU KIANTO