Akuutin Arkisto
2.11.2004
Penilisiini – hyvä renki, huono isäntä?
Penisilliini oli ensimmäinen yleisesti käytetty antibioottinen lääkeaine. Se mullisti aikoinaan ratkaisevasti useiden mikrobien aiheuttamien sairauksien hoidon ja näytti olevan todellinen ihmelääke. Nykyään antibioottien käyttö aiheuttaa myös ongelmia. Onko hyvästä rengistäsiis tullut huono isäntä?
Home joka mullisti lääketieteen
Alexander Fleming on saanut pysyvän sijan lääketieteen historiassa penisilliinin keksijänä.
– Penisilliinin syntyminen on todella hieno esimerkki siitä, mitä sattuma saa aikaan. Louis Pasteur sanoi aikoinaan, että sattuma suosii valmistautunutta mieltä ja niin kävi sir Alexander Flemingille, kun hän tuli muutaman viikon poissaolon jälkeen takaisin laboratorioon ja huomasi, että bakteerimaljoissa kasvoi home, joka esti stafylokokki-bakteerien kasvua. Fleming ei heittänyt pilaantuneilta vaikuttaneita bakteerimaljoja pois, vaan rupesi tutkimaanasiaa ja sillä tavalla löytyi penisilliini, kertoo tutkimusprofessori Pentti Huovinen Kansanterveyslaitoksen mikrobiekologian ja tulehdustautien osastolta.
Home, jonka Fleming löysi, todettiin Penicillium notatumiksi. Vaikuttavalle, vielä tuntemattomalle aineelle annettiin nimi penisilliini sitä valmistavan homeen mukaan. Fleming itse arveli, että penisilliinistä saattaisi kehittyä hyvä lääke ihmisten hoitamiseksi. Fleming sai Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon vuonna 1945 penisilliinin keksimisestä ja sen parantavan vaikutuksen osoittamisesta.
Yksi ihmiskunnan 10 tärkeimmästä keksinnöstä
– Penisilliini ja muut antibiootit lasketaan ihmiskunnan 10 tärkeimmän keksinnön joukkoon. Se on todella iso asia. Jos ajatellaan esimerkiksi pientä lasta, joka sairasti pneumokokkibakteerin aiheuttamaa vakavaa tautia, niin kun hänelle annettiin muutamia annoksia penisilliiniä, kuume laski ja potilas alkoi parantua. Eli se oli todellinen ihmelääke, elämää pelastava lääke, ja se oli mullistus 1940-luvulla, kun penisilliini tuli laajempaan käyttöön.
– Aluksi ajateltiin, että penisilliini voisi auttaa vähän kaikkiin sairauksiin, mutta myöhemmin huomattiin, että vain tiettyjen bakteerien aiheuttamat taudit reagoivat penisilliinille. Näistä tärkeimmät olivat haavainfektiot.
Penisilliinin massatuotanto käynnistettiin juuri haavainfektioiden takia, koska toisen maailman sodan aikana haavainfektiot tappoivat enemmän kuin luodit. Vuoden 1944 puolivälissä penisilliiniä valmistettiin jo niin paljon, että se riitti liittoutuneiden sotavoimien käyttöön.
Antibioottien aikakausi
Toisen maailman sodan jälkeen penisilliini saatiin myös vähitellen siviilikäyttöön eri puolilla maailmaa. Vasta silloin siirryttiin lääketieteessä antibioottien aikakauteen.
– Penisilliini oli erittäin tehokas esimerkiksi tulirokon, keuhkokuumeen ja streptokokki-angiinan hoidossa.
– Penisilliinin kohdalla ensimmäiset varoitukset tuli hyvin pian sen käyttöönoton jälkeen, kun todettiin että jotkut bakteerit tuottaa penisilliiniä hajottavia entsyymejä.Kun penisilliiniä käytettiin runsaasti joka paikassa, niin 50-luvulla Amerikassa raportoitiin jo sellaisia lukuja, että stafylokokki-bakteerit, jotka normaalisti aiheuttavat ihon haavainfektioita, olivat kehittäneet vastustus-kykyä siinä mittakaavassa, että penisilliini ei enää ollut tehokas, tutkimusprofessori Huovinen kertoo.
- Ja tämä kulku on jatkunut niin, että tällä hetkellä näistä stafylokokkibakteereista 80–90 prosenttia on vastustuskykyisiä penisilliinille eli käytännössä bakteerit on löytäneet keinon vastustaa penisilliiniä.
Bakteerit kehittävät antibioottiresistenssiä
– Meillä on nähtävissä, että lähes kaikki bakteerit pystyvät kehittämään antibiootti- vastustuskykyä. 1990-luvun alussa pelättiin, että näin tulee tapahtumaan kaikkien bakteerien kohdalla ja että kehitys tulee olemaan nopeaa, mutta tänä päivänä voidaan sanoa, että ongelmia aiheuttavat tietyt taudinaiheuttaja-bakteerit. Tosin ne ovat kyllä laajoja ongelmia, Huovinen sanoo.
-– Esimerkiksi sairaaloissa MRSA-bakteerit ja monet muutkin bakteerit ovat täysin vastustuskykyisiä kaikille antibiooteille. Toisaalta avohoidossa resistenssin suhteen ongelmallinen on pneumokokkibakteeri, joka aiheuttaa välikorvan tulehdusta, poskiontelotulehdusta ja keuhkokuumetta.
– Resistenssin kehittyminen on tällä hetkellä todella iso ongelma koko terveydenhuollon alueella ja siihen on kiinnitettävä huomiota. Jopa EU:n tasolla terveysministerit ovat antaneet julkilausumia ja on annettu erilaisia sääntöjä ja tätä resistenssin kehittymistä seurataan tarkkaan Euroopan alueella.
Jopa puolet antibioottien käytöstä turhaa
Vastustuskyvyn kehittyminen heijastelee antibioottien suosiota. Antibiootit ovat Suomen suosituimpia lääkkeitä. Niitä syö joka vuosi yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Mutta käytetäänkö niitä siis liikaa? Tutkimusprofessori Huovinen myöntää, että valitettavasti tämä on osittain totta:
– On arvioitu, että antibioottien käytöstä ainakin puolet olisi turhaa tai tarpeetonta.Erityisesti näin on lievissä hengitystieinfektioissa. Sen takia jotta me säästäisimme antibioottien tehon, meidän on todella kiinnitettävä huomiota siihen, milloin lääkkeitä käytetään.
– Tietysti antibiootteja pitää käyttää aina,kun on tarpeen - muuten me menetämme tämän ihmelääkkeen. Siis sinä ja minä tarvitsemme antibiootteja. Se on ensimmäinen asia.
– Mutta on tärkeää, että lääkäri ja potilas aina keskustelisivat antibiootin tarpeellisuudesta. Ongelma siinä on se, miten me pystymme parantamaan diagnostiikkaa sillä tavalla, että me osumme tässä oikeaan. Koska täytyy muistaa, että useinkaan me emme pysty sanomaan, onko tauti bakteerin vai viruksen aiheuttama ja se on iso ongelma.
– Näiden hoidollisten ja diagnostisten parannusten lisäksi on hyvin tärkeää, että me pyrimme välttämään turhaa käyttöä, että emme varmuuden vuoksi käyttäisi antibiootteja. Toki joskus joudutaan niin tekemään, mutta yleisessä politiikassa pitäisi olla se, että antibiootit eivät ole sellaisia lääkkeitä, joihin varmuuden vuoksi turvaudutaan, Huovinen korostaa.
Hyvästä rengistä huono isäntä?
– Sanotaan, että penisilliini on liian hyvä ollakseen totta. Jos ajatellaan nykypäivän lääketiedettä, niin lääkäreillä on hyvin vähän lääkkeitä, jotka parantavat taudin, ja antibiootit kuuluvat niihin. Jos antibiootit otetaan pois, lääkäreiltä häviää se parantajan rooli. Ajatelkaa nyt, että minä kirjoitan pienen reseptin, se annetaan potilaalle, hän ottaa muutaman pillerin, ja sillä tavalla tappava tauti saadaan parannettua. Mikseivät lääkärit sitä käyttäisi? Ja totta kai myös potilaat haluavat penisilliiniä – onhan se parantava lääke, Huovinen sanoo.
Lääkärit määräävät yhä useammin potilaille uusia antibiootteja. Joko penisilliinin aikakausi on siis ohi?
– Penisilliini on tietyissä tarkoituksissa hyvä lääke edelleenkin, mutta täytyy myöntää, että penisilliinin käyttö on esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana puoliintunut Suomessa. Muualla maailmassa penisilliinin käyttö on vielä huomattavasti vähäisempää kuin meillä Skandinaviassa ja täytyy sanoa, että kyllä penisilliinin käyttö jossain vaiheessa vähenee ja uudet lääkkeet korvaavat sen. Sulfa, joka on otettu käyttöön suurin piirtein samoihin aikoihin kuin penisilliini, niin pelkän sulfan käyttö loppui Suomessa 90-puolivälissä.
– Mutta minä näkisin penisilliinin arvon siinä, että se oli ensimmäisiä lääkkeitä, jotka auttoivat ymmärtämään sen, että bakteerien aiheuttamia tappavia tauteja voidaan ylipäätään hoitaa. Siitä lähti myös koko teollisuus, uusien lääkkeiden kehittäminen ja siinä mielessä penisilliinin kehittäminen on ollut yksi lääketieteen suuria kulmakiviä, Huovinen arvioi.
Asiantuntija: PENTTI HUOVINEN, tutkimusprofessori, Kansanterveyslaitoksen mikrobiekologian ja tulehdustautien osasto
Toimittaja: TIIA VÄRE