Akuutin Arkisto
2.11.2004
Omega-3-rasvahapot – ihmelääkettäkö?
Omegat ovat jatkuvasti uutisarvoinen aihe, mutta mitä ne todella ovat? Omega-3 ja Omega-6 viittaavat kahteen rasvahapporyhmään, joita on saatava ravinnosta päivittäin.
Totta vai tarua? Uutisointien mukaan omega-3-rasvahapot ovat tosi tärkeitä aivoille, hyvälle näkökyvylle, ihon ja hermoston terveydelle, immuniteetille, sydämelle ja verenkierrolle sekä positiiviselle mielialalle.
Omega-3-rasvahapot pähkinänkuoressa
Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita ihminen ei itse kykene valmistamaan elimistössään ja joita on saatava ravinnosta. Omega-3-rasvahappoja saadaan paitsi kalaöljyistä, myös useista kasvikunnan tuotteista (pellavaöljy, rypsiöljy, soija ja saksanpähkinät).
Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat:
- Dokosaheksaeenihappo, DHA
- Eikosapentaeenihappo, EPA
- Alfalinoleenihappo, ALA
Suomalaisilla omega-3-rasvojen saanti on keskimäärin varsin hyvällä tasolla laajamittaisen rypsiöljyn käytön ja kohtalaisen kalan syönnin ansiosta. Suurin osa saamistamme omega-3-rasvoista on alfalinoleenihappoa ja kalan pitkäketjuisten rasvahappojen osuus on arviolta vajaa viidennes.
Omega-kolmoset ja sydän
Amerikan Sydänjärjestö ja Maailman terveysjärjestö suosittelevat, että ihmiset varmistaisivat omega-3-rasvahappojen saantinsa. Ne nimittäin saattavat suojata sydän- ja verisuonitaudeilta.
– Jonkunlaista suojaa ne aivan varmasti antavat.Tiedetään, että esim. japanilaisilla ja eskimoilla, jotka ruokavaliossaan saavat runsaasti kalaa ja sitä kautta omega-3-rasvahappoja, sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys on huomattavan paljon pienempää kuin monissa muissa väestöissä, sanoo dosentti Markku Ahotupa Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
– Tiedetään myöskin, että sydäninfarktin jälkeen uusien infarktien esiintyvyys ja näihin kuolleisuus vähenee, jos nautitaan omega-3-valmisteita. Tutkimusten mukaan merenelävien omega-3-rasvahapot näyttävät ehkäisevän myös sydänperäistä äkkikuolemaa.
– Näitten sydänperäisten äkkikuolemien suojavaikutus ilmeisesti johtuu siitä, että omega-3-rasvahapoilla on jollain tavalla edullinen vaikutus sydämen rytmin säätelyyn elikkä ne ehkäisevät rytmihäiriöitä. Toisaalta on myös viitteitä siitä, että omega-3-rasvahapot voisivat vaikuttaa verenpainetta alentavasti ja tämä voisi olla yksi selittävä tekijä myös.
Omega-kolmoset ja muisti
Tutkimusnäyttö edullisista sydän-vaikutuksista on vankkaa, mutta omegat näyttävät olevan jatkuvasti uutisarvoinen aihe muutenkin. Omega-kolmoset on yhdistetty myös aivojen terveyteen.
– Perusasia, mikä tiedetään, on, että aivoissa on runsaastiomega-3-rasvahappoja, ja toisaalta tiedetään myös, että tiettyihin aivotoimintojen häiriöihin on liitetty niiden puutostila, Ahotupa taustoittaa.
Mikä näiden omega-3-rasvahappojen tehtävä aivoissa sitten on?
– Niillä on ilmeisesti moniakin tehtäviä ja vaikutuksia. Ensinnäkin ne toimivat tärkeinä solukalvojen komponentteina ja ylläpitävät solun tärkeitä toimintoja. Ilmeisesti omega-3-rasvahapoilla on myös suora vaikutus välittäjäaineisiin, joilla on tärkeä tehtävä viestinviejinä aivon toiminnassa. Ja ihan viimeaikaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, että omega-3-rasvahapot vaikuttavat ihan suoraan geenitoimintaan aivoissa. Eli omega-3-rasvahapot ovathyvin monilla toimintatasolla ja säätelymekanismeilla aivojen mukana toiminnassa.
Useammat viime aikaiset tutkimukset ovat puhuneet sen puolesta, että omega-kolmoset voisivat ehkäistä Alzheimerin tautia ja dementiaa. Tutkimusnäyttö ei ole vahvaa, mutta teoriassa tämäkin olisi mahdollista.
– Yksi asia, millä tavalla omega-3-rasvahapot voisivat vaikuttaa nimenomaan tähän alzheimerinkin tautiin, sen esiintyvyyteen ja kehittymiseen, on se, että näillä rasvahapoilla tiedetään olevan anti-inflammatorinen eli tulehduksellisia tiloja vaimentava vaikutus ja toisaalta tiedetään, että tällaiset tulehdukselliset reaktiot edesauttavat alzheimerin taudin kehittymistä.
Omega-kolmoset ja koulumenestys
Välillä uutiset omega-kolmosten vaikutuksista tuntuvat uskomattomilta! Erään englantilaistutkimuksen mukaan omega-3-rasvahappolisällä voidaan parantaa lasten koulumenestystä, tarkkaavaisuutta sekä kirjoitus- ja lukutaitoa.
Asiantuntijan mukaan uutiset ovat vähintäänkin ennenaikaisia.
– Täytyy sanoa, että oppimiseen liittyvien mekanismien kemialliset, biokemialliset tapahtumat ovat hyvin pitkälle hämärän peitossa ja niitä on turha edes spekuloida. Mutta ei ole poissuljettua, etteikö sieltä löydy myöskin kemialliselta tasolta paikkoja, mihin omega-3 voisivat vaikuttaa, Ahotupa myöntää.
Omega-kolmoset ja mieliala
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan omega-3-rasvahapot voisivat vaikuttaa myös mielialaan. Vähäinen omega-kolmosten saanti saattaisi lisätä alttiutta aggressiiviseen käytökseen ja toisaalta riittävä saanti voisi vaikuttaa aivojen rasvahappotasapainoa tervehdyttävästi ja lievittää masennusta.
– On sekä sellaisia tuloksia, joiden mukaan nämä väitteet pitävät paikkansa, mutta on myös vähintään yhtä suuri joukko ns. nollatutkimuksia tai tutkimuksia, joissa näitä vaikutuksia ei ole voitu osoittaa. Eli tätä ei voida ainakaan missään tapauksessa pitää minään lääketieteellisenä faktana, joka olisi loppuun saakka osoitettu.
Viime aikoina on julkaistuuseita tutkimuksia omega-kolmosten vaikutuksista mielenterveyshäiriöissä. Tulokset ovat olleet hyviä stressissä, masennuksessa, kroonisessa väsymyksessä ja jopa skitsofreniassa.
– Tästä aiheesta on saatu uusia, mielenkiintoisia tutkimustuloksia aivan lähiaikoina. Esim. skitsofrenian hoidossa omega-3-rasvahappojen käytöstä on saatu hyviä kokemuksia varsinaista hoitoa tukevana terapiamuotona.
Omega-kolmoset ja iho
Viime keväänä uutisoitiin, että omega-3-rasvahapot voisivat suojata sisäisesti auringolta, estää UV-säteilyn aiheuttamia ihovaurioita ja tätä kautta ehkäistä jopa ihosyöpää.
– Tähän asiaan liittyvät, ihmisillä tehdyt, tutkimukset ovat vielä melko vähäisiä. Koe-eläintutkimuksesta tiedetään hyvin, että omega-3-rasvahappojen saanti suojaa UV-valon aiheuttamalta ihosyövältä. Mutta ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu oikeastaan vain se, että UV-valo ei aiheuta punoitusta ihan yhtä herkästi silloin, jos on saatu suhteellisen korkeita annoksia tiettyä omega-3-rasvahappoa eli EPA:a.
Eräiden tutkimusten mukaan on myös mahdollista, että omega-3-rasvahappojen säännöllinen käyttö voisi auttaa aknepotilaita suuresti.
– Tällaisia tutkimustuloksia on myös julkaistu ja selityksenä pidetään sitä, että kun akne myöskin on tulehduksellinen tila tai siihen liittyy tulehdusreaktioita, niin omega-3-rasvahapot saavat aikaan tämän edullisen vaikutuksen hillitsemällä näitä tulehdusreaktioita.
Omega-kolmoset ja silmät
Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että runsas omega-3 -rasvahappojen saanti saattaa ehkäistä verkkokalvon keskiosan rappeutumisen syntyä. Ikääntymiseen liittyvä verkkokalvon keskiosan rappeutuminen on yleisin pysyvään sokeuteen johtava sairaus.
– Aivan samalla tavalla kuin aivoissa omega-3-rasvahapot ovat hyvin tärkeä osa verkkokalvon solukalvojen rakenteita ja ja ne ovat olennainen osa näkemisprosessia, näön fysiologiaa. Eli jos on omega-3-rasvahapoista tuntuva puutos, niin se saattaa vaikuttaa tähän näkemisprosessiin. Tämä on pohja sille, miksi näitä aineita tarvitaan ja niillä voidaan vaikuttaa myös verkkokalvon rappeutumasairauteen.
– Tästä aiheesta on tehty joitain tutkimuksia ja täytyy sanoa, että ikävä kyllä omegoista ei ole mitään ihmelääkettä tähän tilanteeseen. Ne kyllä auttavat a-vitamiinilla saavutettuja hoitotuloksia, mutta sellaisenaan niillä ei ilmeisesti ole tehoa.
Omega-kolmoset ja immuniteetti
Tutkimusnäyttöä kalaöljyvalmisteiden hyödyistä on saatu myös autoimmuunisairauksissa kuten reumapotilailla.Joka tapauksessa omega-3-rasvahappoja ovat hyväksi elimistön immuunijärjestelmälle.
– Tämän väitteen tueksi löytyy kyllä tutkimustuloksia. Mekanismejakin on selvitetty ja uskotaan, että vaikutukset immuniteettiin välittyvät tiettyjen välittäjäaineiden kautta. Eli kun ravinnosta saadaan riittävästi, runsaasti omega-3-rasvahappoja, niin tiettyjen immunologisten reaktioiden välittäjäaineiden määrät laskevat ja silloin myöskin immuunireaktio vaimenee.
Ihmelääkettäkö?
Suomalaisten viha-rakkaus-suhde kalan-maksaöljyyn on kestänyt jo 150 vuotta. Äidit, jotka vuosien varrella ovat vahtineet, että öljy tosiaan kulahtaa kurkkuun, ovat samalla (ehkä osin tietämättäänkin) varmistaneet jälkikasvunsa omega-3-rasvahappojen saannin.
Ihmelääkettäkö äidit ovat meille siis vuosikymmeniä antaneet?
– Omega-3-rasvahapot ovat tärkeä osa normaalia ravintoa, mutta ne eivät missään tapauksessa tämänhetkisen tietämyksen mukaan ole ihmelääkkeitä, Ahotupa muistuttaa.
– Suosittelen toki sellaista ravintoa, josta saadaan omega-3-rasvahappoja. Kaksi kala-ateriaa viikossa riittää hyvin. Ja pitää muistaa, että omega-3-rasvahappoja saadaan toki muustakin kuin kalasta. Suomalainen väestö keskimäärin saa 80 prosenttia omega-3-rasvahapoistaan muusta kuin kalalähteistä, lähinnä siis kasvikunnasta peräisin olevista lähteistä. Tämä selittyy rypsiöljyn runsaalla käytöllä. Eli rypsiöljy on hyvä omega-3-rasvahappojen lähde.
Voisiko liika-omegoista olla haittaa?
Mitään kalaöljylisiä ei Ahotupa suosittele.
– Normaali, terve ihminen ei varmasti tarvitse mitään lisiä.
Mitä haittaa liikasaannista voisi olla?
– Voidaan teoretisoida, että rasvahappomolekyylinä, joka sisältää runsaasti kaksoissidoksia, omega-3-rasvahapot hapettuvat hyvin herkästi eli suomeksi sanottuna härskiintyvät. Ja jos niitä saadaan liikaa tai runsaasti ilman samaan aikaan saatavia suojaavia tekijöitä eli antioksidantteja, niin silloin on teoriassa mahdollista, että elimistöön tulee hapetusstressitila. Täytyy sanoa, että tällaista ei ole dokumentoitu vielä missään tutkimuksessa eli mikään ei viittaa siihen, että näin voisi käydä.
– Voi myös olla, että jos otetaan hyvin suuria annoksia omega-3-rasvahappoja, niin silloin veren hyytymisprosessit häiriintyvät ja se on tietysti paha asia varsinkin sellaisille henkilöille, joilla on muutenkin häiriöitä veren hyytymisessä. Mutta tässäkään suhteessa ei tarvitse pillastua.
– Silloin kun saamme omega-kolmosia sellaisia määriä kuin me niitä esimerkiksi ravinnosta saamme, eli nykyinen ravintosuositus on 1,5 grammaa omega-3-rasvahappoja viikossa – niin silloin vaikutukset ovat mitättömiä. Mutta jos annoksia nostetaan esim. ravintolisien kautta, niin on havaittu, että kokonaiskolesteroli ja paha LDL-kolesteroli nousevat hyvin lievästi, mutta kuitenkin merkitsevästi.
– Toisaalta toiseen tärkeään veren rasva-arvoon eli triglyserideihin omegoilla on päinvastainen vaikutus eli triglyseriditasot laskevat omega-3-rasvahappojen vaikutuksesta.
– Ja luonnollisesti täytyy muistaa se, että kalaöljyt ja nämä omega-3-rasvahappovalmisteet ovat 100 prosenttisesti rasvaa ja rasva aina sisältää paljon kaloreita.
Asiantuntija: MARKKU AHOTUPA, dosentti, Turun yliopisto, biolääketieteen laitos
Toimittaja: TIIA VÄRE