Akuutin Arkisto
05.10.2004
Kolmoishermosärky – ihmisen kovimpia kiputiloja
Kolmoishermo on kasvojen tuntohermo ja se vastaa kasvojen ihon ja suuontelon limakalvon tuntohermotuksesta. Kolmoishermosärky eli trigeminusneuralgia on tämän hermon erityinen kiputila.
Kolmoishermosärky esiintyy kasvoilla toispuoleisesti ja oireina ovat sähköiskua muistuttavat erittäin kovat tuikkauskivut. Kivun laukaisee yleensä jokin tavanomainen kosketusärsytys, esimerkiksi kampaaminen, parranajo, syöminen, hampaiden harjaus tai jopa tuulenhenkäys.
Kyseessä on yksi kovimmista ihmisen kokemista kiputiloista ja se pysäyttää kaiken muun toiminnan. Esimerkiksi ruoan syöminen voi olla täysin mahdotonta. Kohtaus kestää muutamia minuutteja kerrallaan, mutta voi toistua useita kertoja vuorokauden aikana.
Perimmäinen syy on tuntematon
Neurologi Seppo Soinilan mukaan syytä siihen, miksi joillakin ihmisillä kipuhermo toimii väärin ja kipusignaaleja alkaa syntyä ilman mitään todellista kipuärsykettä, sitä ei kukaan tiedä.
Yhdeksi syyksi esitetään erään pään alueen verisuonen aiheuttamaa mekaanista puristusta kolmoishermorungon alueella. Erittäin harvinaisia syitä ovat MS-taudin, aivokasvaimen tai aivoverisuonten epämuodostuman aiheuttama ärsytys tai puristus.
Miten todetaan?
Kolmoishermosärky on useimmiten helppo erottaa muista kasvojen alueen kiputiloista, kuten migreenistä, leukanivelen toimintahäiriöstä, lihasjännityspäänsärystä tai kasvojen alueen vyöruususta.
– Tyypillinen kolmoishermosärky on varsin omaleimainen ja se diagnosoidaan kliinisen kuvauksen perusteella ilman mitään konetutkimuksia. On kuitenkin suositeltavaa, että potilaan pää kuvataan kerran, sillä tietokonetomografian tai magneettikuvauksen avulla voidaan harvinaiset muut mahdolliset syyt sulkea pois, kertoo Seppo Soinila.
Lääkehoito tai leikkaus
Kolmoishermosärky on erityisen vaikea kiputila siksi, että tavalliset kipulääkkeet eivät siihen tehoa. Särkyä hoidetaan ensisijaisesti karbamatsepiinillä, joka tunnetaan epilepsialääkkeenä. Lääkehoito kestää yleensä muutaman kuukauden ja kipujen hävittyä, lääkitys lopetetaan asteittain.
Joka viidennelle potilaalle lääkehoito ei kuitenkaan tehoa. Osa potilaista ei voi käyttää karbamatsemiinia häiritsevien sivuvaikutusten vuoksi. Jos lääkehoito ei auta, särkyä voidaan yrittää hoitaa leikkauksella. Silloin ensisijainen hoito on lämpökäsittely. Kolmoishermorungon tumake saadaan lämpökäsittelyllä toimintakyvyttömäksi. Toinen keino on hermon vapautusleikkaus. Jos kuvauksen avulla todetaan verisuonen puristavan kolmoishermoa, suoni siirretään vapautusleikkauksella.
Leikkaukseen päädytään vasta sitten, kun kaikki lääkehoidon vaihtoehdot on kokeiltu. Kaikista hoidoista huolimatta, vaiva voi uusiutua vuosienkin kuluttua.
Kolmoishermosärkyyn sairastuu vuosittain Suomessa noin 200 henkilöä. Tyypillinen potilas on keski-ikäinen tai vanhempi nainen. Koska vaiva on suhteellisen harvinainen, tietoa kolmoishermosärystä on niukalti tarjolla ja siksi moni potilas jää koko lailla yksin kovien kipujen kanssa. Tilannetta pahentaa myös tiedonpuute terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa.
Epäiltäessä kolmoishermon vihoittelua, potilaan tulisi päästä neurologin vastaanotolle. Neurologille pääsyn perusteen on myös se, että karbamatsepiini on neurologin kirjoittaman lausunnon perusteella Kelan 100 prosenttisesti korvaama lääke.
Linkki
Suomen migreeniyhdistys ry: http://www.migreeni.org/
Asiantuntija: SEPPO SOINILA, neurologi, neurologian klinikka, HYKS
Toimittaja: ARJA MESIMÄKI