Akuutin Arkisto
7.9.2004
Rakkaus sekoittaa aivot
Jos olet epävarma rakastaako kumppanisi sinua todella, niin vie hänet aivojen toiminnalliseen magneettikuvaukseen. Tutkijat ovat kurkistaneet magneettikuvauksen avulla tosi rakastuneiden aivoihin. He pystyvät kertomaan muun muassa, mitkä solut toimivat ja mitkä eivät.
– Mielenkiintoista on se, että pystytään paikantamaan missä kohtaa aivoissa tapahtuu mitäkin eri tunnetiloissa. Nähdään, että vaaditaan yhteispeliä eri aivoalueiden välillä. Toisten aivoalueiden tulee olla erittäin aktiivisia ja toisten puolestaan passiivisia,kertoo psykiatri Timo Partonen Kansanterveyslaitokselta.
Rakastuminen saattaa tapahtua hetkessä, mutta sen syttyminen vaatii siis kuitenkin erittäin monimutkaisen prosessin aivoissa.
Syttymistä ja sammumista
Tutkijoille on selvinnyt, että rakastumisen yhteydessä aktivoituvat alueet, joiden tiedetään liittyvän onnen kokemukseen. Rakastunut kiinnittää huomiota voimakkaasti omaan tunnetilaansa.
– Hän keskittyy omaan onnensa ja toisaalta kokee myös empatiaa, Partonen tarkentaa.
Mielenkiintoista on myös, että aivoista aktivoituu alue, joka vaikuttaa siihen, miten suhtaudutaan vieraisiin kasvoihin, Partonen tarkentaa.
Rakastuneen silmissä myös vieraat kasvot vaikuttavat viehättäviltä. Tasapainon säilymiseksi tapahtuu aivoissa myös toiminnan hiipumista. Rakastuneella sammuu alue, joka aktivoituu pelon hetkellä. Luonto ei siis jätä pelolle sijaa, jotta rakastuminen olisi mahdollista. Myös ne aivoalueet sammuvat, jotka aktivoituvat yleensä masentuneella ihmisellä.
– Eli nyt kuljetaan toiseen ääripäähän ja halutaanpitää masennuksen tunteet visusti piilossa, samoin kuin surun ja menetyksen herättämät tunteet.
Rakkautta ei voi itse sammuttaa
Rakastuneen aivoissa tapahtuu melkoisia kemiallisia myllerryksiä ja asiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että tunnekuohua ei voi itse sammuttaa. Rakkauden sanotaan sokaisevan ja myös se pitää paikkansa.
– Romanttisesti rakastuneella mantelitumake nimittäin sammuu ja sen toiminnasta riippuu, kuinka hyvin kurjat kokemukset muistetaan. Romanttisesti rakastunut ihminen ei tunne pelkoa, eikä myöskään myöhemmin muista, mitä vaaroja rakastumiseen saattaa liittyä, Partonen painottaa.
Tunteilleen ei siis mahda mitään. Toinen rakastuu tosissaan kerta toisensa jälkeen yhtä tulisesti, toiselle se on kerran elämässä -juttu, ja on niitäkin, jotka eivät koe romanttista rakastumista koskaan.
– On olemassa joitakin viitteitä siitä, että perintötekijät vaikuttavat siihen, miten kiivaasti kemiallisesti välittäjäaineet aivoissa toimivat. Ne näyttävät olevan aika keskeisiä tekijöitä tunnekuohun synnyssä, Partonen paljastaa.
Muutokset eivät ole pysyviä
Ihmisaivot näyttävät reagoivan tiettyihin tilanteisiin, kuten rakastumiseen, tietyn kaavan mukaisesti. Rakastuminen ei kuitenkaan ole aina iloinen asia. Ihmisen aiemmat kokemukset ja lapsuus vaikuttavat siihen, miten rakkaus koetaan ja uskalletaan ottaa vastaan.
– Jos siihen liittyy kielteisiä tunteita, niin se saattaa kasvattaa sairautta meissä ja johtaa masennukseen. Tällaisten ihmisten aivokuvissa nähdäänsamantapaisia muutoksia kuin rakastuneen ihmisen aivokuvissa, Partonen tietää.
Rakastumisen vaikutukset aivoissa eivät kuitenkaan ole pysyviä. Mitä vakiintuneemmaksi suhde muodostuu, sitä vähäisemmäksi vaikutukset aivoissa jäävät. Tutkijoille uudet löydöt avaavat kuitenkin uusia ovia ymmärtää ihmisen käyttäytymistä paremmin.
Asiantuntija: TIMO PARTONEN, psykiatri, Kansanterveyslaitos, Helsinki
Toimittaja: NINA KUJANSIVU