Akuutin Arkisto
9.3.2004
Liikuta ja vahvista sydäntäsi
Joka 29. sekunti joku saa maailmalla sydänkohtauksen ja joka minuutti joku kuolee. EU:n alueella vuosittain yli 600 000 ihmistä saa sydänkohtauksen.
Luvut ovat suuria myös Suomessa, missä sattuu noin 40
000 kuolemaan tai sairaalahoitoon johtavaa sepelvaltimotautikohtausta.
Luvut olisivat monin verroin pienemmät, jos ihmiset harrastaisivat
liikuntaa nykyistä enemmän. Liikunnan avulla on mahdollista
vahvistaa sydänlihasta ja kasvattaa sen kokoa.
– Se on lihas siinä missä muutkin lihakset, vaikka se vähän eri lailla toimiikin, ja on harjoitettavissa, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Eeva-Leena Ylimäki sanoo.
Hengäsyminen on hyvä merkki
Hyviä harjoitusmuotoja sydänlihakselle ovat kestävyysliikuntalajit, kuten hiihto, kävely, sauvakävely, uinti, pyöräily ja tanssi. Liikuntaa pitäisi harjoittaa kerrallaan puolestatunnista jopa tuntiin, minkä ansiosta sydämen syke nousee. Tällöin ihminen hengästyy, ja se on hyvä merkki.
– Sydän on silloin lähtenyt työskentelemään, jasiihen ei pitäisi liikuntaa lopettaa, vaan jatkaa, Ylimäki huomauttaa.
Yli kymmenen vuotta sydän- ja verisuonisairauksia tutkinut kokeellisen kardiologian dosentti Timo Mäkikallio Oulun yliopistosairaalasta kertoo, että terve ja liikkuva ihminen voi vahvistaa sydänlihasta ja sen kokoa, mutta laajoja tutkimuksia harjoittelun vaikutuksesta ihmisen eloonjäämiseen ei ole olemassa.
Lääkefirmat pitävät yllä medikalisaatiota
Miksi tällaisia laajoja tutkimuksia ei ole tehty, siihen löytyy Mäkikallion mukaan selkeä syy: kaupalliset intressit.
– Lääkefirmat ovat kiinnostuneita tekemään
tutkimuksia, joissa katsotaan, auttaako tietty lääke eloonjäämiseen,
Mäkikallio huomauttaa.
Lääkeyhtiöille on tärkeintä pumpata uusia
lääkkeitä markkinoille, ylläpitää
medikalisaatiota.
– Näinkin voidaan sanoa varsinkin sen suhteen, mitä meillä on tutkimustietoa. Nykytiedolla tiedetään, että hyvä kunto on yhteydessä hyvään hengissäsäilymiseen. Siitä voi arvioida, että liikunta ei ole ainakaan haitallista kenellekään, mutta sen vaikutustehoon jonkin verran tutkimatta. Se johtuu juuri tästä, että se pidetään ikään kuin itsestään selvänä ja sitten siinä ei ole kaupallista intressiä, Mäkikallio sanoo.
Sydämen huoltoreitit pidettävä kunnossa
Dosentti Mäkikallion mielestä sydänlihaksen vahvistamista tärkeämpää on pitää sydämen huoltoreitit eli verisuonet kunnossa. Hän vertaa sydänlihasta autonmoottoriin, joka toimiakseen moitteettomasti vaatii bensaletkujen pitämistä puhtaana.
– Jos nämä huoltoreitit ahtautuvat, ihmisellä on luontainen kyky kasvattaa uusia hiussuonia, mutta monesti niiden kasvaminen on sen verran hidasta, että sepelvaltimotaudin oirekuva pääsee sitten syntymään, Mäkikallio sanoo.
Liikunta ei siis ole pahaksi kenellekään, vaan se tekee hyvää paitsi ennaltaehkäisevässä mielessä myös sydäninfarktin jälkeen.
– Pääsääntöisesti se tapahtuu lääkärin antamien ohjeiden perusteella. Liikunnan on oltava hyvin maltillista, ja rasittavuutta voidaan lisätä asteittain, fysioterapeutti Eeva-Leena Ylimäki sanoo. Infarktista toipuminen on hyvin yksilöllistä. Se voikestää kahdesta kolmeen kuukauteen ja jopa puoleen vuoteen.
Lisätietoa
Suomen sydänliitto ry: http://www.sydanliitto.fi/
Toimittaja: SEPPO KORHONEN