Akuutin Arkisto
9.11.2004
Ruotsi haluaa kieltää amalgaamin lailla
Hampaiden amalgaamipaikat sisältävät noin 50 prosenttia puhdasta elohopeaa, joka on vaarallinen hermo- ja solumyrkky. Paikka-aineen vaikutuksista ihmiselimistöön on kiistelty aikojen alusta ja Ruotsin eduskunnassa keskustelua aiheesta on käyty jo 80-luvulta saakka.
Reilu vuosi sitten Ruotsin hallitus antoi paikallisille kemikaaliviranomaisille tehtäväksi selvittää, josko elohopean käyttö voidaan kieltää. Selvitys on nyt valmis ja siinä ehdotetaan elohopean eli myös amalgaamipaikkojen kieltämistä lailla lähiaikoina.
Mutta miksi esitys tehtiin vasta nyt?
– Siihen en pysty vastaamaan, mutta pyrkimys ympäristömyrkkyjen vähentämiseen lienee johtanut siihen, että nyt on päätetty yrittää ratkaista elohopea-asia lopullisesti, sanoo Ruotsin sosiaalihallituksen lääkintäneuvos, hammaslääkäri Agneta Ekman.
Ainutlaatuinen ehdotus
Kauan odotettu ehdotus on ainutlaatuinen maailmassa ja ilahduttaa monia, jotka ovat taistelleet amalgaamin käyttö vastaan vuosia. Yksi heistä on Jan Rennerfelt, ympäristökysymyksiin erikoistunut biokemian professori. Hän on 75-vuotias ja työskentelee täysipäiväisesti konsulttina. Jan on naimisissa, hänellä on kaksi lasta ja kuusi lastenlasta – sekä huippukunto. Asiat olivat toisin 12 vuotta sitten, kun Rennerfelt tunsi sairastuneensa amalgaamista.
– Luulin todella kuolevani ja ennen kaikkea halusin sitä, koska olo oli niin epämiellyttävä. Joka päivä toivoin vain, että pääsisin kaikesta. Olin niin sairas monella tavalla, koko ajan. Vatsa oli kipeä, oksennutti, huimasi, niveliä särki, näki vain hämärästi, hän muistelee.
Jan Rennerfelt sai itse äkillisen sairauskohtauksen työmatkalla toukokuisena aamuna. Siitä alkoi satojen tutkimusten kierre, joka kesti vuoden. Vikaa ei löytynyt. Lääkärit suosittelivat lopulta psykiatria, mutta kollega sen sijaan – hammaslääkäriä!
– Hyvä ystäväni sanoi: Sinulla on amaglaamimyrkytys. Menehän poistattamaan paikat hampaistasi. Niin tein, ja siihen meni puoli vuotta, koska se pitää tehdä vähitellen. Parin vuoden kuluttua olin taas kunnossa, ja samaan aikaan kun olisi pitänyt jäädä eläkkeelle, aloin taas tekemään töitä, Rennerfelt naurahtaa.
Poikkeuksiakin tehdään
Ruotsalaisviranomaiset ehdottavat nyt elohopean täydellistä käyttökieltoa. Yksi suurimmista elohopean päästölähteistä on hammashuollossa käytettävä amalgaami. Jos lakiehdotus menee läpi se astuu voimaan aikaisintaan vuoden kuluttua. Uuden lain mukaan amalgaamia saisi edelleen käyttää esimerkiksi kehitysvammaisten, rikollisten tai psykiatristen potilaiden hammashuollossa.
Amalgaamin vastustajat pitävät poikkeus-mahdollisuutta lähinnä pöyristyttävänä. He uskovat, että amalgaami muun muassa voi aiheuttaa jopa mielen häiriöitä ja että korvaavia paikkausaineita voitaisiin käyttää kaikille.
– Se on väärä päätös. On vaikka kuinka paljon kirjallisuutta, joka osoittaa, että amalgaami on myrkyllistä ja vaikuttaa keskushermostoon. Tiedetäänhän sekin, että amalgaami on myrkyllistä ja vaikuttaa keskushermostoon, sanoo myös Rennerfelt.
Sosiaalihallituksen lääkintäneuvos Agneta Ekman ei halua ottaa kantaa lakiehdotuksen yksityiskohtiin:
– Se on Ruotsin sairaalahammaslääkäreiden yhdistyksen esitys, hän sanoo.
Myös Tukholman Hammaslääkärikorkeakoulussa amalgaamia käytetään edelleen opetuksessa vedoten siihen, että amalgaamipaikkoja tehdään ja käytetään yleisesti muissa maissa. Ruotsin Hammaslääkäriliitto kannattaa amalgaamista luopumista, mutta vastustaa täydellistä käyttökieltoa.
Liitto haluaa aikalisän vedoten amalgaamin kestävyyteen sekä siihen, että korvaavia materiaaleja pitää kehittää edelleen.
Päättyy ravintoketjuun
Jan Rennerfelt ei näe mitään syytä jatkaa amalgaamin käyttöä. Hän vastustaa sitä ammattinsa vuoksi myös ympäristösyistä:
– Amaglaamihan ei ole myrkyllistä pelkästään elimistössä ollessaan, vaan se on myös ympäristömyrkky. Ruotsin Kemikaalien-tarkastuslaitoksen selvitys amalgaamista lähtee siitä, että siitä tulisi luopua ympäristösyistä, hän julistaa tukholmalaisella hautausmaalla.
Paikan valintaan on selvä syy:
– Noin puolella krematorioista ei ole minkäänlaista puhdistusjärjestelmää, vaan hammaspaikkojen elohopea karkaa ilmaan polttohautauksessa. Krematorioista pääsee ilmaan noin 140 kiloa elohopeaa vuodessa, ja maahan haudattavista 100–110 kiloa, hän sanoo ja muistuttaa, että elohopea näin päätyy ravintoketjuun.
Jan Rennerfelt toimii nykyisin työnsä ohella aktiivisesti myös Ruotsin Hammas-potilasyhdistyksessä, jossa noin 800 jäsentä. Yhdistyksen mukaan jopa 80 prosenttia potilaista on saanut apua amalgaamisaneerauksesta tai parantuneet sen jälkeen.
Sosiaalihallituksen lääkintäneuvos Agneta Ekman ei halua ottaa kantaa väitteeseen:
– Tieteellistä näyttöä ei vielä kovin paljoa ole, mutta Hammasmateriaalien tutkimuslaitos on myöntänyt metallibiologiselle keskukselle viisi miljoonaa kruunua jatkotutkimuksia varten, hän sanoo.
Rennerfelt haluaisi yhteiskunnan kustantavan amalgaamisaneeraukset kaikille kansalaisille.
– Jos ihmisille tehtäisiin halpa amalgaami-saneeraus, niin he saisivat ainakin kuolla ilman amalgaamia, vaikka eläessään olisivatkin joutuneet siitä kärsimään. Se olisi hyvä ainakin hautausmaiden ja krematorioiden kannalta, hän naurahtaa kuivasti.
Linkkejä
Ruotsin hammaspotilasyhdistys: http://www.tf.nu/
http://www.amalgamskadefonden.se/
Ruotsin kemikaalientarkastuslaitos: http://www.kemi.se/
Ruotsin hammaslääkäriliitto: http://www.tandlakarforbundet.se/
Ruotsin hammaslääkärikorkeakoulu: http://www.ki.se/odon
Toimittaja: AMI ASSULIN