Akuutin Arkisto
1.3.2005
Paprika – vuoden vihannes 2005!
Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ovat valinneet vuoden 2005 vihannekseksi paprikan, jonka makujen, muotojen ja värien kirjolle on vaikea löytää vertaa kasvisten joukosta.
Paprikoiden sukuun kuuluu noin 30 lajia ja valikoima vaihtelee miedoista ja makeista vihannespaprikoista tulisiin maustepaprikoihin. Joukkoon mahtuu myös koristelajikkeita.
Tulinen paprika tunnettiin Keski-Amerikassa jo 3000–5000 vuotta eKr. Se kulkeutui sieltä Eurooppaan Kolumbuksen laivoilla. Polttavan maun vuoksi sitä käytettiin pitkään pääasiassa mausteena, etenkin mustapippurin korvikkeena. Miedot paprikalajikkeet tulivat markkinoille vasta 1900-luvulla.
Värillä on väliä
Paprika muuttuu vihreästä jonkin muun väriseksi sen mukaan, miten pitkään sen annetaan kasvaa. Jokaiselle tuttujen punaisten, keltaisten ja oranssien lajikkeiden lisäksi kaupoista voi löytää violetteja, valkoisia ja ruskeita paprikoita.
– Tavallisimmista vihannespaprikoista oranssi on maultaan makein ja keltainen miedoin. Vihreä ja punainen paprika ovat jonkin verran muita voimakkaampia, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliitto ry:n toiminnanjohtaja Maarit Nissi.
Vihannespaprikaa kannattaa suosia ruoanlaitossa, sillä se on kasvikseksi erittäin vitamiinipitoinen. Se sisältää C-, E- ja B-vitamiinia sekä A-vitamiinin esiasteita, joita saa eniten punaisesta paprikasta. Miten paprikan väri tulisi huomioida ruoanlaitossa?
– Vihreä paprika soveltuu erittäin hyvin kypsennystä vaativiin ruokiin, koska siinä on voimakas maku, joka ei häviä mihinkään kypsennyksen aikana. Oranssin paprikan kanssa on hyvämuistaa sen makeus. Sitä ei kannata laittaa ruokiin, joissa on muutakin makeutta antavaa mukana, Nissi neuvoo.
Paprikat huuhdotaan hyvin ennen ruoaksi valmistamista. Sen jälkeen ne voi halkaista ja irrottaa istukkaosan, jossa siemenet ovat kiinni. Ne eivät ole vaarallisia, mutta maistuvat karvaille, joten niitä ei kannata syödä. Myös onton paprikan väliseinämiin jäävä vaalea siemenkotaosa leikataan pois.
Maito lievittää tulista poltetta
Maustepaprikoiden polttavuus johtuu kapsaikinoidi-nimisistä alkaloideista, jotka muodostuvat pääasiassa kasviksen väliseinämissä sijaitsevissa rauhasissa. Ne ovat mauttomia ja hajuttomia yhdisteitä, joten tulisuus on ilmeisesti enemmänkin tunto- kuin makuaistimus.
– Chilipaprikoitten tulisuutta mitataan asteikolla 1–10, mitä korkeampi luku sen tulisempi chili. Niitä käsitellessä kannattaa huomioida se, että ne voivat polttaa myös ihoa, eivät pelkästään suuta eli joskus on hyvä suojata kädet ihan suojakäsineillä. Maidolla voi neutralisoida poltetta, jos paprikan nestettä menee iholle tai se polttaa suuta, Nissi kertoo.
Ilmoitettuun tulisuusasteeseen ei voi aina täysin luottaa, sillä siihen vaikuttavat lajikkeen lisäksi myös kasvuolosuhteet. Kuuma ja kuiva sää saa kapsaikinoidipitoisuuden nousemaan tavallista korkeammaksi.
Kotimainen on maukkaampaa kuin tuontipaprika
Suomessa paprikan syöminen on yleistynyt vuosi vuodelta 1970-luvun jälkeen ja tänä päivänä on saatavilla myöskotimaassa tuotettuja lajikkeita, jotka ovat pääasiassa mietoja. Meillä niiden viljely on yleistynyt merkittävästi 2000-luvulla.
– Paprika on maukkaimmillaan silloin, kun se on vasta poimittu. Jos on saatavilla kotimaisia paprikoita, niin kannattaa ehdottomasti hankkia niitä, Nissi neuvoo.
Monipuolinen paprika soveltuu mitä erilaisimpiin ruokiin. Nissi suosittelee kokeilemaan vaikkapa paahdetuista paprikoista valmistettua keittoa, johon tarvitaan vihannespaprikoita ja tuoretta chiliä.
Keitto paahdetuista paprikoista
- 4 punaista paprikaa
- 1/2 tuoretta chiliä
- 4-5 valkosipulinkynttä
- 1 rkl öljyä
- 7 dl vettä
- 1 kanaliemikuutiota
- tuoretta timjamia
- mustapippuria
- 200 g suikaloitua kirjolohta paistettuna
Kuumenna uuni 250 asteeseen. Leikkaa paprikat neljään
osaan, ota siemenet pois. Laita uunipellille leivinpaperin päälle
paprikat ja chili kuoripuoli ylöspäin sekä kuorimattomat
valkosipulinkynnet.
Anna kasvisten ruskistua uunin yläosassa niin kauan, että
paprikalohkojen pinta alkaa tummua, noin 15 minuuttia. Nylje paprikoista
tummunut kuori pois juuresveitsellä. Kuori valkosipulinkynnet.
Laita kattilaan kasvikset ja öljy, soseuta ne sauvasekoittimella
tai monitoimikoneessa.
Lisää joukkoon vesi ja liemikuutiot ja keitä muutama
minuutti. Mausta keitto timjamilla, pippurilla ja tarvittaessa suolalla.
Jos haluat ateriasta ruokaisamman, tarjoa keiton kanssa paistettuja,
maustettuja kalasuikaleita ja hyvää leipää.
Lisää paprikatietoa ja ruokaohjeita löytyy Finfoodin sivuilta: www.finfood.fi
Asiantuntija: MAARIT NISSI, toiminnanjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliitto ry
Toimittaja: KIRSI SCHALI