Akuutin Arkisto
4.10.2005
Marjahetki: Tyrni
– Luonnontyrni kasvaa täällä Suomessa meren rannalla ja valtaa yleensä maannousema-alueita. Tyrni viihtyy aika karuilla alueilla ja vaatii kasvaakseen hiekkapitoista ja melko tiivistä maata, kertoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio.
Kirkkaanoranssia tyrniä - toiselta nimeltään merikatajaa – voi löytää Ahvenanmaan korkeudelta Pohjanlahden perukoille saakka. Marjat kypsyvät elo-syyskuussa.
Varoen pimittava marja
Luonnontyrnin kasvun ja vitamiinien talteen saamisen kannalta olisi ihanteellisinta, jos marjat poimittaisiin sormin, koska iso osa C-vitamiinista on marjojen kuorissa. Puristimiakin kuitenkin käytetään.
– Muistisääntö on se, että poimii sen verran varovasti, ettei taittele oksia, koska tyrni on hyvin herkkä vaurioitumaan. Jos näin käy, pensaan marjantuottokyky voi kärsiä tai koko pensas kuolla, mainitsee Moisio.
Tyrnin käsinpoiminta-aikaa ei ole rajoitettu, mutta puristimilla poiminta on sallittua Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskusten alueella 15.9. alkaen ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueella 1.10. alkaen.
Varsinainen vitamiinipommi
Luonnonmarjoista tyrni sisältää eniten C-vitamiinia. Vitamiinisisältö vaihtelee luonnossa kasvavan ja viljellyn tyrnin välillä lajikkeesta, kasvupaikasta ja muista kasvuolosuhteista riippuen. C-vitamiinia on kuitenkin vähintään noin 200 milligrammaa sadassa grammassa (200mg/100g), joten C-vitamiinipitoisuus on suurempi kuin esimerkiksi mustaherukassa tai lakassa.
– Marjojen siementen öljysisällön vuoksi tyrnissä on runsaasti myös E-vitamiinia sekä A-vitamiinin esiastetta betakaroteenia. Tyrnissä on myös muiden marjojen tavoin runsaasti fenolisia yhdisteitä, eli kaiken kaikkiaan tyrni on oikein hyvä marja, kehuu Moisio.
Parhaiten vitamiinit saa talteen tuoremarjoista, mutta tyrnistä tehdään perinteisesti myös mehua, hilloa ja hyytelöä. Tyrniä käytetään kirkkaan värinsä vuoksi myös jälkiruoissa ja konditoriatuotteissa. E-vitamiinipitoinen siemenöljy on lisäksi kosmetiikkateollisuuden käyttämä raaka-aine.
Tunnettu jo antiikin aikaan
Kansanlääkinnässä tyrnin marjoja on käytetty keripukin ja ripulin hoidossa ja tyrnin lehtiä ihottumarohtoina.
– Tyrni on tunnettu jo ihan antiikin ajoista alkaen, ja sen nimi on latinaksi Hippophaë rhamnoides. Sana hippos tarkoittaa hevosta ja sana phaë kiiltävää. Tyrninlehtiä on aikoinaan syötetty hevosille ja todettu, että lehtiä syömällä hevoset saavat kiiltävän karvan ja voivat hyvin. Näin tieteelliseksi nimeksi on tullut hevosiin viittaava nimi, kertoo Simo Moisio.
Kliinisissä kokeissa tyrnin siemenöljyn on todettu auttavan atooppiseen ihottumaan. Eläinkokeissa öljyllä on todettu olevan edullinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien kannalta. Kiinassa ja Venäjällä tyrnin siemenöljyä käytetään myös niin tulehduksien kuin palovammojenkin hoidossa, mutta luotettavien tulosten saamiseksi lisätutkimuksia tarvitaan.
Linkki: www.arktisetaromit.fi
Asiantuntija: SIMO MOISIO, toiminnanjohtaja, Arktiset Aromit ry.
Toimittaja: TITTA LAHTINEN