Akuutin Arkisto
11.10.2005
Marjahetki: karpalo
Sammalikon seassa kasvavakirpeänmakuinen karpalo on räme- ja nevasoiden kasvi, joka viihtyy koko maassa.
– Karpalot ovat poimittavissa syys- ja lokakuun vaihteesta lumentuloon asti. Suomessa on ollut myös perinteinen tapa poimia karpaloita vielä keväällä, kun lumi on sulanut sen verran, että karpalot ovat alkaneet pilkistää suomättäiltä esille. Suositeltava tapa on kuitenkin poimia karpaloita syksyllä, jolloin vitamiinit ovat parhaimmillaan, toteaa Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio.
Kuin kaksi marjaa
– Karpalo on melko lähellä puolukan ravintosisältöä. Se sisältää kohtuullisesti C-vitamiinia sekä kivennäis- ja hivenaineita. Happopitoisuus on aika suuri puolukan tavoin, kertoo Moisio.
Karpalo ja puolukka muistuttavat toisiaan myös siinä suhteessa, että molemmat marjat sisältävät runsaasti flavonoideihin kuuluvia flavonoleja (esim. kversetiiniä, myrisetiiniä ja kemferolia) sekä fenolisiin kasviestrogeeneihin kuuluvia lignaaneja. Yhdisteiden on tutkittu ehkäisevän muun muassa allergisia reaktioita ja tulehduksia sekä ja sydän- ja verisuonitautien kehittymistä.
Jo Lönnrotin aikaan
Jo Elias Lönnrot esitteli karpalon terveysvaikutuksia vuonna 1866 ilmestyneessä teoksessaan Flora Fennica. Suomen kasvio. Lönnrotin mukaan apteekissa myytävä karpalosiirappi oli: ”sangen maullista ja hyödyllistä kuumeissa, myöski lapsille vasten matoja”. Karpalosiirappia käytettiin aikanaan myös vatsarohdoksi. Kuumepotilaiden yleiskuntoa kohotettiin karpalosiirapin lisäksi karpalomehun avulla.
– Karpaloa on käytetty hyvin pitkään kansanlääkinnässä. Sen on uskottu edistävän ruoansulatuselimistön toimintaa ja auttavan munuaissairauksissa ja monissa muissa vaivoissa. Myös karpalon lehtiä on käytetty teeaineksena. Tieteellistä näyttöä karpalon terveysvaikutuksista on kuitenkin saatu ainoastaan virtsatietulehdusten ehkäisyssä, mainitsee Moisio.
Virtsainfektioita vastaan
Karpalomehun on todettu estävän virtsatieinfektioita yleisimmin aiheuttavan E coli -bakteerin kiinnittymisen virtsateihin. Kliinisissä kokeissa karpalomehun juomisen on myös havaittu vähentävän virtsatietulehdusten uusiutumisriskiä. Kokeessa mukana olevan joivat puoli desilitraa karpalomehua päivässä puolen vuoden ajan, ja vain 16 prosentilla mehua nauttineista virtsatieinfektio uusiutui vähintään kerran.
Sen sijaan tuoreen tutkimuksen mukaan karpalomehulla ei ole ehkäisevää vaikutusta lasten välikorvatulehduksissa.
Ravintona terveellinen karpalo sopii moneen:
– Karpaloita käytetään usein jälkiruokiin, ja perinteinen tapa on tarjota niitä vaikkapa kuuman kinuskikastikkeen kanssa. Muita käyttömuotoja ovat mehut, kiisselit, leivonnaiset, hillot ja hyytelöt. Muiden marjojen tavoin, myös karpaloa voi käyttää monipuolisesti ruoanvalmistuksessa, luonnehtii Simo Moisio.
Asiantuntija: SIMO MOISIO, toiminnanjohtaja, Arktiset Aromit ry
Toimittaja: TITTA LAHTINEN