Akuutin Arkisto
12.4.2005
Koira syövän jäljittäjänä
Samojedikoirien luontaiseen käytökseen kuuluu, että ne osoittavat ihmisille ystävyyttään ja hellyyttään kättä nuolaisemalla. Keski-Ruotsin Storåssa asuvan Sirkka-Liisa Mäkisen samojedikoira Tony alkoi viitisen vuotta sitten kuitenkin lipoa emäntänsä käsivartta aivan liioitellusti.
– Tony painoi kuononsa kiinni käsivarteeni ja
nuuski, välillä nuoli ja taas nuuski syvään
henkeä vetäen. Ihan kuin se olisi tarkoittanut, että
käsivarsi ei nyt lähde puhtaaksi millään, naurahtaa
Sirkka-Liisa Mäkinen.
Hän alkoi vähitellen epäillä, että asiat eivät olleet oikealla tolalla. Sirkka-Liisa Mäkinen arveli ensin koiransa olevan sairas, kun se vaikutti jatkuvasti jollakin tavalla huolestuneelta. Koira tuijotti emäntäänsä, jos tämä teki talous- tai puutarhatöitä, ja ryhtyi tilaisuuden tullen aina nuolemaan käsivartta samasta kohdasta.
– Kun vaikkapa istuin nojatuolissa ja laitoin käden selän taakse, niin koira vain nousi syliini ja halusi nuolla kättäni. Sitten se otti siihen kiinni hampailla, ja venytteli nahkaa edestakaisin niin että siitä lopulta tuli verta, kertoo Tonyn emäntä. Sirkka-Liisa Mäkinen huomasi käsivarressa ensin pienen punaisen pisteen, joka nuppineulan pään kokoisesta kasvoi muutamassa viikossa moninkertaiseksi. Alunperin hän epäili läiskän syntyneen koiran nuolemisesta, mutta kertoo kyllä mielessään käyneen muitakin vaihtoehtoja.
Miehensä kanssa keskusteltuaan Sirkka-Liisa Mäkinen päätti lopulta näyttää läiskää lääkärille. Storån terveyskeskuksessa asiaa ei katsottu vaaralliseksi, mutta lääkäriaika parin kuukauden kuluttua kuitenkin järjestyi. Sillä välillä Sirkka-Liisa Mäkinen ennätti kirurgille jo aivan toisesta syystä, mutta samalla käsivarresta leikattiin pilkku pois. Sen mukana lähti sormenpään kokoinen kasvain, joka lähetettiin lisätutkimuksiin. Vastaus tuli kuukautta myöhemmin: kasvaimessa oli todettu ihosyöpä. Samojedikoiran emännästään tuntema huoli oli ollut perusteltua.
Koiran korvaamattomat ominaisuudet
Keski-Ruotsin Hälleforsissa sijaitsevalla HundCampuksella koulutetaan koiria erilaisiin tunnistustehtäviin. HundCampuksen johtajalle LennartWetterholmille ilmiö on tuttu: rodusta riippumatta koirilla on myötäsyntyinen kyky tunnistaa joitakin sairauksia.
– Siihen voi olla montakin syytä: Metsästystilanteessa koiran on edullisinta pyytää juuri sairasta eläintä, sillä silloin mahdollisuudet saaliin saamiseksi ovat suurimmat. Toisaalta koiran ei ole syytä jatkaa sukuaan sairaan yksilön kanssa, joka vaarantaisi jälkikasvun laadun.
HundCampuksella koulutetaan koiria esimerkiksi miina- tai huumekoiriksi. Ruotsin puolustusvoimissa pitkään miinakoirien koulutuksesta vastannut Lennart Wetterholm perusti HundCampuksen muutama vuosi sitten myöskin puolustusvoimissa työskennelleen parivaljakkonsa biologi Lars Fältin kanssa. Koiran hajuaisti tekee eläimestä tunnistustehtävissä korvaamattoman, sanoo Lennart Wetterholm.
– Koira hajuaisti on lukemattomia kertoja parempi kuin ihmisen. Sitäpaitsi koiran hajuaistia voidaan kouluttamalla vielä parantaa huomattavasti. Täällä me juuri opetamme koiraa parantamaan nuuskimistiheyttään, ja samalla parannamme sen hajuaistia monta sataa prosenttia.
Akuutti kävi HundCampuksen uudessa laboratoriossa, jossa koiria opetetaan leikin välityksellä tunnistamaan erilaisia hajuja. Meille näytettiin kun Belgian paimenkoira Natti etsi purnukan, jossa oli keuhkosyöpää sairastavan potilaan hengitystä. Natti tunnisti syöpäpurkin kerta toisensa jälkeen kaikkiaan kuuden purkin joukosta.
Koira voidaan opettaa tunnistamaan jokin sairaus noin yhdeksässä kuukaudessa. Kun koira on oppinut tunnistamisen periaatteet, voidaan se opettaa tunnistamaan muita sairauksia huomattavasti nopeammin, vain kuukaudessa tai kahdessa. Koira on hyvä löytämään joitakin syöpälajeja. Se tietää myös ennakolta milloin diabeetikon verensokeri on liian alhaisella tasolla, tai milloin epileptikkoa uhkaava kohtaus lähestyy.
Lennart Wetterhomin mukaan vielä tarvitaan kuitenkin paljon tieteellistä työtä, jotta koiran taitoja voidaan hyödyntää.
– Näen asiassa loputtomasti mahdollisuuksia. Koira pystyy löytämään sairauden huomattavasti aikaisemmin kuin muut käytettävissämme olevat apuvälineet. Koiran käyttäminen tehtävässä on sitäpaitsi huomattavan edullista.
Käsivarsi lakkasi kiinnostamasta
Sirkka-Liisa Mäkinen esitteli koiralleen Tonylle käsivarttaan, kun kasvain oli leikattu pois.
– Tony nuuski käsivartta tarkkaan, ja sitten se tönäisi minua ikään kuin todetakseen, että nyt sairautta ei enää ole. Kesällä sairaudesta tulee kuluneeksi viisi vuotta.
Sirkka-Liisa Mäkistä hoitanut lääkäri totesi, että tämä saa kiittää terveydestään koiraansa. Samon kasvaimen pois leikanneen kirurgin toiminta oli kiitettävää, sillä kasvain ei sitä poistettaessa rikkoutunut, eivätkä syöpäsolut näin ollen päässeet leviämään koko kehoon. Aggressiivisen ihosyövän ennuste olisi ollut huomattavasti heikompi, jos se olisi päässyt leviämään. Samojedikoira Tony jatkaa emäntänsä hoidossa kissan päiviä.
– Olen kyllä koittanut antaa tälle palkinnoksi hyviä luita, kun en oikein muutakaan osaa, taputtelee Sirkka-Liisä Mäkinen koiraansa.
Lisätietoja:
Asiantuntija: LENNART WETTERHOLM, johtaja, HundCampus