Akuutin Arkisto
15.2.2005
Miksi naisten sydämet voivat yhä huonommin?
Sydän- ja aivoinfarktia sekä aivoverenvuotoa pidetään yleisesti iäkkäiden ja ylipainoisten miesten sairautena. Eurooppalaisessa mittakaavassa useampi kuin joka toinen niiden uhreista on kuitenkin nainen, ja alle 60-vuotiaiden naisten kohdalla valtimo- ja laskimotukokset tällä hetkellä jopa lisääntyvät.
Tukholman eteläpuolella Trosassa asuva Petra Lindqvist sai kolme todettua sydänkohtausta viisi vuotta sitten, 31-vuotiaana. Kaksi ensimmäistä olivat lieviä, eikä niitä arvattu infarkteiksi. Solnan Karoliiniseen sairaalaan tutkimuksiin hakeutunut Petra sai kolmannen, suuren infarktin sairaalassa ollessaan – tuuriakin oli siis mukana, sillä infarkti vaati välitöntä hoitoa. Petra kertoo, että hänet saatiin käynnistää sairaalassa ihan alusta uudelleen.
Naisten infarktit lisääntyneet
Linköpingin yliopistossa työskentelevä tutkija Jennie Medin on tutkinut naisten aivo- ja sydäninfarkteja. Hänen tutkimuksestaan käy ilmi että 30-65 vuotiaiden naisten aivoinfarktit ja -verenvuodot ovat vuosien 1989 ja 2000 välillä lisääntyneet peräti 40 prosenttia.
Karoliinisessa sairaalassa työskentelevä professori
Karin Schenck-Gustafsson arvioi, että sama ilmiö on edessä
myös sydänpuolella. Hänen mukaansa yksi todennäköinen
syy on länsimaisten naisten lisääntynyt tupakointi.
– Pohjoismaissa sydän- ja verenkiertohäiriöitä saattaa lisäksi synnyttää stressi, jota kodin ja työpaikan välillä kiirehtivät naiset monesti kokevat.
Nuorehkojen naisten kohdalla aivo- ja verenkiertohäiriöt esiintyvät usein salakavalasti. Niin kutsuttua hiljaista aivo- tai sydäninfarktia harvoin diagnostisoidaan, ja niin muodoin se jää myös hoitamatta. Professori Schenck-Gustafsson kertoo tapauksista, kun nainen tulee hoitoon ilman epäiltyjä sydän- tai aivoinfarkteja, jotka EKG:tä otettaessa yllättäin havaitaan. Pahimmassa tapauksessa ne löydetään vasta ruumiinavauksen yhteydessä.
Kohdennettua kuntoutusta
Tukholman kupeessa Saltsjöbadenin sairaalassa on erityinen ohjelma sydänifarktin saaneiden naisten kuntouttamista varten. Hankkeeseen ryhdyttiin kun huomattiin, että naispuolisista sydänpotilaista vain pieni osa tuli kuntoutukseen.
- Tavanomaiseen kuntoutukseen verrattuna selkein ero on se, että pidämme huolta myös sielusta, sanoo sydänlääkäri Agneta Andersson.
Naisilla on taipumusta pitää huolta ympärillään olevista ihmisistä, mutta Saltsjöbadenin sairaalan kuntoutuksessa he opettelevat pitämään huolta myös itsestään. Stressinsietokykyä harjoitetaan, ja rentoutumista muun muassa joogan avulla.
Tuoreet tutkimustulokset kertovat stressin olevan merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuoni-sairauksien kehittymisessä. Kuntoilu ja terveet elämäntavat ovat parasta valtimo- ja laskimotukosten ennaltaehkäisyä. Riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, diabetes sekä sydänsairaudet.
Viisi vuotta sitten ohitusleikkauksen läpi käynyt Petra Lindqvist on saanut apua Saltsjöbadenin sairaalan kuntoutuksessa. Nykyään hän välttelee kaikenlaista stressiä.
– Minun verisuoneni ärtyvät helposti, ja saan suonikouristuksia heti kun alan stressata. Pyrin siis elämään kiireetöntä elämää.
Asiantuntija: KARIN SCHENCK-GUSTAFSSON, professori, Tukholman Karoliininen sairaala
Toimittaja: MAIJA UNKURI