Akuutin Arkisto
15.11.2005
Kuntoilemalla Alzheimerin tautia vastaan
Uusimmista tutkimustuloksista käy ilmi, että keski-iän ylipaino on merkittävä riskitekijä Alzheimerin taudille myöhäisemmässä iässä. Alentamalla painoaan kuntoilun avulla, sekä muutenkin terveitä elämäntapoja suosimalla, voi itse ehkäistä dementiariskiä.
Ruotsiin ja Solnan Karoliiniseen Instituuttiin Kuopion yliopistosta siirtynyt suomalaistutkija Miia Kivipelto tutkii Alzheimerin arvoitusta.
– Väestöhän vanhenee koko ajan, viidenkymmenen vuoden kuluttua meillä voi olla neljä kertaa enemmän dementiapotilaita kuin mitä meillä on tänä päivänä. On aikamoinen haaste ihan koko yhteiskunnalle se, miten selviämme näistä potilaista.
Tutkija Miia Kivipelto aloitti jo Suomessa tutkimustyön, jonka puitteissa hän on löytänyt useita Alzheimerin tautiin altistavia tekijöitä. Suurin dementian riskitekijöistä on toki ikä, mutta muitakin merkittäviä riskitekijöitä Miia Kivipellon mukaan on.
– Oikeastaan sanoisin, että ne kaikki liittyvät läheisesti sydämen terveyteen. Voisi sanoa, että muistamalla sydäntä, voi mahdollisesti ehkäistä myös dementiaa, ja pitää aivot terveenä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että keski-iän korkeat kolesteroliarvot sekä korkea verenpaine lisäävät Alzheimeriin sairastumisen riskiä myöhemmällä iällä.
Lieväkin ylipaino pahasta
– Meidän uusimmat löydöksemme osoittavat, että myös ylipaino on merkittävä yksittäinen tekijä Alzheimerin taudille, sanoo Miia Kivipelto. Jos henkilöllä oli ylipainoa, eli painoindeksi yli 30, hänellä oli noin 2–3 kertaa suurempi vaara sairastua Alzheimerin tautiin. Se on aika iso riskinlisäys.
Normaalina pidetty paino liikkuu indeksiasteikolla 20–25 välillä, joten suhteellisen vähäinenkin ylipaino näyttää Alzheimerin kehittymisen kannalta olevan pahasta.
– Mitä enemmän paino nousee, sitä suurempi riski on. Merkittävä havainto oli myös se, että jos henkilöllä oli nämä kaikki kolme riskitekijää, kohonnut verenpaine, kohonneet kolesteroliarvot ja ylipaino, riski lisääntyi addiktiivisesti. Eli jos henkilöllä oli kaikki altistavat tekijät, riski oli kuusi kertaa isompi kuin henkilöllä, jolla ei ollut yhtään riskitekijöistä.
Miia Kivipellon tutkimuksessa on ollut mukana lähes puolitoistatuhatta Pohjois-Karjala- ja FINMONICA-projekteissa tutkittua suomalaista.
Tutkija kertoo itse harrastavansa liikuntaa pari kolme kertaa viikossa, ja Akuutti lähteekin Miia Kivipellon kanssa kuntosalille. Siellä tapaamamme kuntoilijat eivät ole tietoisia kuntoilun vaikutuksista Alzheimerin ehkäisyssä. Tukholmalainen Rune Widlund sanoo siitä huolimatta kuntoilevansa viikoittain.
– Voin yksinkertaisesti hyvin kun treenaan. Jos on vaikka jotakin ongelmia, niin hetki juoksulenkillä tai kuntosalilla auttaa saamaan huoliin etäisyyttä. En tiennyt kuntoilun auttavan dementiaa vastaan, mutta jos näin on, tulee se vaikutus vähän kuin kaupan päälle.
Hiki pintaan kahdesta kolmeen kertaa viikossa
Yksinkertainen keino ehkäistä dementiaa ennakolta on keski-ikäisenä kuntoilla säännöllisesti, sanoo Miia Kivipelto.
– Fyysinen aktiivisuus näyttää suojaavan dementialta ja Alzheimerin taudilta. Tutkimuksemme mukaan niillä henkilöillä, jotka olivat fyysisesti aktiivisia keski-iällä, eli olivat harrastaneet liikuntaa vähintään pari kolme kertaa viikossa, oli 50–60 prosenttia pienempi riski dementialle verrattuna passiivisiin henkilöihin.
Kevyttä kävelyä ei tässä yhteydessä pidetä riittävänä liikkumisen muotona. Kuntoilun tulee olla kestoltaan vähintään puoli tuntia, ja sen pitää aiheuttaa ainakin lievää hengästymistä ja hikoilua, jotta vaikutukset ovat tuntuvia.
Uusimmat tutkimustulokset ovat kiinnostavia myös Alzheimeriin sairastuneidenkin kannalta. Pienellä potilasmäärällä tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että sydänsairauksien ja aivo- ja sydänhalvauksen ehkäisyssä käytetyt statiinit ehkäisevät dementiaa, ja hidastavat sen kehittymistä. Kaikkein tehokkainta on Miia Kivipellon mukaan kuitenkin olla kaukaa viisas, etenkin jos suvussa podetaan dementiaa.
– Kyllä, meidän tutkimuksemme osoitti, että etenkin henkilöillä, joilla oli geneettinen alttius Alzheimerin taudille, liikunnalla oli hyvin merkittävä vaikutus sairauden riskin pienentämisessä. Nämähän ovat aika positiivisia löydöksiä, etenkin henkilöille joilla on geneettinen alttius. Elintapatekijät voivat merkittävästi vaikuttaa riskiin.
Testaa painoindeksisi Suomen Sydänliiton nettisivuilla.
Asiantuntija: MIIA KIVIPELTO, tutkija, Karoliininen Instituutti, Solna
Toimittaja: MAIJA UNKURI