Akuutin Arkisto
17.5.2005
Passiivinen tupakointi vaarallista lapsille
Passiivien tupakointi aiheuttaa lapsille monenlaisia terveysvaikutuksia. Siihen on liitetty muun muassa infektioherkkyys, lisääntynyt karies, ruokatorvitulehdus, huonommat ruokatottumukset ja huonompi vitamiinien saanti. Riski sairastua astmaan ja sydäntauteihin on myös todellinen.
Vaikutuksia keuhkoihin
Ympäristön tupakansavussa on samoja ärsyttäviä ja myrkyllisiä aineita kuin tupakansavussa, jota tupakoitsija hengittää sisäänsä. Siten myös ympäristön tupakansavu aiheuttaa hengitysteiden tulehdusmuutoksia, jotka voivat johtaa hengitystieoireisiin ja astmaan. Lisäksi tupakansavu altistaa hengitystieinfektioille.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan äidin tupakointiin liittyy vaara, että lapsen keuhkoihin syntyy pysyviä vaurioita. Kuopion yliopiston Lasten astman 20 vuoden seurantatutkimuksessa huomattiin, että äidin tupakointi lapsen ollessa alle 2-vuotias liittyy selvästi aikuisiällä todettuun pienten hengitysteiden ahtauteen ja siten huonontuneeseen keuhkojen toimintaan.
Vaikutuksia sydämeen verisuoniin ja rasva-arvoihin
Ympäristön tupakansavulla on haitallisia vaikutuksia sydämeen ja muuhun verenkiertoelimistöön. Eniten tutkimuksia on ympäristön tupakansavun vaikutuksesta sepelvaltimotautiriskiin. Turun yliopiston sydänkeskuksen STRIP-projektissa tutkitaan lasten passiivista tupakointia seerumin kotiniinipitoisuuksien avulla. Kotiniini on nikotiinin aineenvaihduntatuote.
– Lapsilla ja nuorilla aikuisilla on tutkittu, miten kotiniini vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskitekijöihin. Näyttää siltä, että suurentuneet kotiniiniarvot vaikuttavat kolesteroliarvoihin ja toisaalta suurentunut kotiniiniarvo lisää verisuonen sisäkerroksen paksuutta ja huonontaa verisuonen laajentumiskykyä, sanoo tutkija Katariina Kallio Turun yliopiston Sydäntutkimus-keskuksesta. Passiivinen tupakointi näyttäisi vaikuttavan myös lasten rasva-arvoihin.
– Passiivinen tupakointi vaikuttaa siten, että HDL-kolesteroli laskee. HDL-kolesterolihan on se hyvä kolesteroli, jota saisi mielellään olla mahdollisimman paljon. Passiivinen tupakointi myös nostaa LDL-kolesterolia eli sitä huonompaa kolesterolia. Samoin on jotain viitteitä, että myös triglyseridipitoisuus nousee.
– STRIP-projektissa on myös tutkittu ultraäänilaitteilla kaulavaltimon seinämää sekä verisuonten toimintaa. Näissä tutkimuksissa on todettu, että seinämän sisäkerros on paksumpi ihmisillä, jotka on altistunut tupakansavulle, ja että passiivinen tupakointi huonontaa suonen toimintaa. Ja näihin muutoksiin on todettu liittyvän suurempi riski sairastua sydäntautiin myöhemmällä iällä, Kallio varottaa.
Vaikutuksia lisääntymisterveyteen
Passiivinen tupakointi vaikuttaa lapseen jo sikiökehityksen aikana. Tutkimusten mukaan naisen altistuminen ympäristön tupakansavulle hidastaa sikiön kasvua ja pienentää siten lapsen syntymäpainoa.
Vaarassa on tutkimusten mukaan myös esimerkiksi poikalasten lisääntymisterveys. Jos äiti tupakoi raskauden aikana, heidän pojillaan on aikuisiällä noin 30 prosenttia vähemmän siittiöitä kuin tupakoimattomien äitien pojilla.
Koti yleisin altistumispaikka
Koti on lapsilla yleisin altistumispaikka, jossa he altistuvat tupakoivien vanhempien tupakansavulle. Jos altistuminen savulle on jatkuvaa, myös haitat lisääntyvät. Mutta kuinka suuri riskitekijä passiivinen tupakointi on esimerkiksi sepelvaltimotaudin sairastavuuden suhteen?
– On totta, että riskitekijöitä on monia ja toki ne tärkeimmät ovat suurentuneet rasva-arvot, kohonneet verenpainearvot ja lihavuus. Erittäin tärkeä riskitekijä on aktiivinen tupakointi. Passiivinen tupakointi ei tietenkään ole niin tärkeä riskitekijä kuin aktiivinen, mutta kyllä nykyään koetaan, että sekin on tärkeä riskitekijä. Erityisesti siksi, että lapset altistuvat tupakansavulle usein koko lapsuutensa ajan ja silloin haitallisia vaikutuksia ehtii syntyä vuosikymmenten ajan eri kohtiin elimistössä.
Asiantuntija: KATARIINA KALLIO, tutkija, Turun yliopisto, Sydäntutkimuskeskus
Toimittaja: TIIA VÄRE